Arkisto
Lyhyet
8.9.2016
Tuo kahvin, stabiloiden ja epätoivon värittämä aika, jonka lopuksi kaikki tieto oksennetaan koepaperille. Ei ihme, että se herättää monessa yhä tuskanhikeä.
Pääsykokeet aloitettiin ripotellen eri tiedekunnissa 1960-luvulla ”ylioppilastulvan” takia. Pitkään sisäänpääsyyn riitti ylioppilastutkinto sekä ”hyvä maine”. Sodan jälkeen suuret ikäluokat tulivat yliopistoikään ja aiheuttivat hallinnolle päänvaivaa.
Soitimme ja tarkistimme asian entiseltä ulkoministeriltä, Erkki Tuomiojalta, joka on poliittisen historian dosentti, valtiotieteiden tohtori ja ekonomi. Hän muistaa olleensa viimeistä ikäluokkaa, joka pääsi yliopistoon ilman pääsykoetta. Vuonna 1965 laudaturin paperit riittivät – 1960-luvun jälkeen pääsykoe on ollut mukana määrittämässä, kuka pääsee kuluttamaan Porthanian penkkejä.
Pääsykokeet aloitettiin ripotellen eri tiedekunnissa 1960-luvulla ”ylioppilastulvan” takia. Pitkään sisäänpääsyyn riitti ylioppilastutkinto sekä ”hyvä maine”. Sodan jälkeen suuret ikäluokat tulivat yliopistoikään ja aiheuttivat hallinnolle päänvaivaa.
Soitimme ja tarkistimme asian entiseltä ulkoministeriltä, Erkki Tuomiojalta, joka on poliittisen historian dosentti, valtiotieteiden tohtori ja ekonomi. Hän muistaa olleensa viimeistä ikäluokkaa, joka pääsi yliopistoon ilman pääsykoetta. Vuonna 1965 laudaturin paperit riittivät – 1960-luvun jälkeen pääsykoe on ollut mukana määrittämässä, kuka pääsee kuluttamaan Porthanian penkkejä.