Arkisto

Melissa Heikkilä

Melissa Heikkilä työskenteli Ylioppilaslehden toimitussihteerinä kaudella 2016–2017.

Kirkkonummen Trudeau

Liberaaleilla ei ole Suomessa poliittista kotia. RKP:n varapuheenjohtaja Anders Adlercreutz haluaisi tarjota heille sellaisen, men det är komplicerat.

T:Teksti:

K:Kuvat: Ilkka Saastamoinen

“Väärin” tutkittu

Tutkijoiden kohtaama häirintä ja vihapuhe on voimistunut viime vuosina. Yliopistoilla ei silti ole yhtenäisiä ohjeita, kuinka henkilökuntaa voisi niiltä suojella.

T:Teksti:

K:Kuvitus: Tuomas Järvenpää

Vähemmän melua tyhjästä

Kuntavaalit jäävät usein suurempien, seksikkäämpien vaalien varjoon. Tutkija Salla-Maaria Laaksosen mukaan ihmiset saataisiin kiinnostumaan, jos kuntavaaleille tehtäisiin docventuresit.

T:Teksti:

K:Kuva: Jussi Särkilahti

Äärimmäisen lähellä ja todella hiljaa

Viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa on paljastunut useampi tapaus, jossa valmentaja on käyttänyt nuorta urheilijaa seksuaalisesti hyväkseen. Silti vain 14 urheiluseuraa tarkistaa vapaaehtoisten valmentajiensa rikostaustat. Se on alle promille.

T:Teksti:

K:Kuvat: Joel Nieminen

Ah, pääsykoekevät!

Tuo kahvin, stabiloiden ja epätoivon värittämä aika, jonka lopuksi kaikki tieto oksennetaan koepaperille. Ei ihme, että se herättää monessa yhä tuskanhikeä.

Pääsykokeet aloitettiin ripotellen eri tiedekunnissa 1960-luvulla ”ylioppilastulvan” takia. Pitkään sisäänpääsyyn riitti ylioppilastutkinto sekä ”hyvä maine”. Sodan jälkeen suuret ikäluokat tulivat yliopistoikään ja aiheuttivat hallinnolle päänvaivaa.

Soitimme ja tarkistimme asian entiseltä ulkoministeriltä, Erkki Tuomiojalta, joka on poliittisen historian dosentti, valtiotieteiden tohtori ja ekonomi. Hän muistaa olleensa viimeistä ikäluokkaa, joka pääsi yliopistoon ilman pääsykoetta. Vuonna 1965 laudaturin paperit riittivät – 1960-luvun jälkeen pääsykoe on ollut mukana määrittämässä, kuka pääsee kuluttamaan Porthanian penkkejä.

T:Teksti:

K:Kuva: Jussi Särkilahti