Kuntavaaliehdokas, tässä ilmainen kampanjavinkki: jos haluat huomiota, herätä haloo Twitterissä tai Facebookissa. Siellä olisi nyt tilaa innokkaalle yhteiskunnalliselle somettajalle. Kuten presidentti Trumpin huuruiset, kirjoitusvirheitä vilisevät twiitit keskellä yötä todistavat, sometuksen ei tarvitse edes olla erityisen laadukasta ollakseen vaikuttavaa.
Vielä toistaiseksi huhtikuun kuntavaalit eivät näytä herättäneen erityisen suuria intohimoja internet-keskusteluissa.
”Verkossa on ollut hiljaista”, sanoo tutkija Salla-Maaria Laaksonen.
Laaksonen oli mukana Helsingin Sanomain Säätiön tukemassa Digivaalit 2015 -hankkeessa, jossa tutkittiin, mistä sosiaalisessa mediassa puhuttiin eduskuntavaalien aikaan ja kuka määritteli, mistä puhuttiin.
Tutkimusryhmä selvitti muun muassa, miten usein ehdokkaiden twiitit päätyivät perinteisiin tiedotusvälineisiin uutisiksi. Suomen Twitteriä seuraaville tulokset eivät olleet yllättäviä. Kärkisijoilla keikkuivat nuoret ehdokkaat kuten vasemmistoliiton Li Andersson ja vihreiden Ville Niinistö. Heidän viestimänsä avaukset nostettiin kaikista useimmin valtavirtamedian puheenaiheiksi.
Myös perinteisellä medialla on paljon valtaa siinä, mitkä aiheet nousevat vaalikevään aikana pinnalle. Esimerkiksi Ilta-Sanomien vaalikoneessa kunnalliseen päätöksentekoon liittyville asioille annettiin vain muutaman kysymyksen verran tilaa. Sen sijaan ehdokkailta kysyttiin muun muassa eutanasiasta sekä samaa sukupuolta olevien parien avio- ja adoptio-oikeuksista. Nämä eivät liity millään tavalla kuntapolitiikkaan.
Sosiaalisessa mediassa ja lööpeissä onkin helpompaa huutaa maahanmuuttopolitiikasta ja homoliitoista kuin aidosti kunnallistasolla päätettävästä kaavoituksesta tai julkisesta liikenteestä.
Ja kuntavaaleissa kunnallisista asioista täytyy huutaa erityisen kovaa: vaalien äänestysprosentti on perinteisesti ollut surullisen alhainen. Vuonna 2012 vain 58,2 prosenttia saapui uurnille.
Laaksosen mukaan vaalit eivät myöskään näyttäydy samanlaisena mediaspektaakkelina kuin ensi vuoden presidentinvaalit tai vaikkapa eduskuntavaalit.
”Olisi hienoa, jos verkossa olisi enemmän keskustelua kansalaisten ja poliitikkojen välillä. Verkkoalustat ovat nyt enemmän kampanjointialustoja, jossa on mainontaa ja vaalitelttakutsuja, mutta poliittisista aiheista puhumisen osuus on pieni”, Laaksonen sanoo.
Laaksosen mukaan siihen vaadittaisiin jotain radikaalia.
”Jonkun pitäisi tehdä kuntavaaleille docventuresit.”
Riku Rantalan ja Tuomas Milonoffin vetämä televisiosarja näytti suomalaiskatsojille viikoittain uuden dokumentin ja herätti niistä laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Sarja tarjosi katsojilleen matalan kynnyksen osallistua keskusteluun ja mahdollisuuden kiinnostua vaikeista aiheista.
”Olisi mahtavaa, jos sosiaalisessa mediassa pystyttäisiin käymään poliittista keskustelua samalla tavalla närkästymättä.”
