Erotiikka on yksi tapa tulla huomatuksi, kirjoittivat vuonna 1998 nykyiset Helsingin Sanomien toimittaja Jaakko Lyytinen ja Imagen päätoimittaja Heikki Valkama. Kaksikko purkaa jutussa erästä akateemista tabua: opiskelijoiden ja opettajien välisiä rakkaussuhteita.
Silloin yliopistopiireissä juoruttiin oikeushistorian professori Jukka Kekkosen salasuhteesta häntä puolet nuoremman jatko-opiskelijan kanssa. Kekkonen jätti perheensä ja avioitui opiskelijansa kanssa tenttikuoreen jätetyn rakkausrunon jälkeen.
2000-luvun puolessa välissä Ylioppilaslehti sai haltuunsa Erotiikan empiirisen laitoksen opiskelijan oppimispäiväkirjan. Laitoksen luennoilla pohdittiin flirttailutekniikoita ja lirkuttelulle sopivaa vuodenaikaa sekä sitä, miten rakkaus on kuin krav maga.
Rakkaus kuuluu kaikille, ja joidenkin mielestä monen kanssa samanaikaisesti. Maria Pettersson ja Maria Manner avasivat jutullaan monisuhteisuuden konventioita vuonna 2010.
Vuonna 2012 Ylioppilaslehdessä arvioitiin eri deittipalstoja. Miltä goottien, bodaajien ja isääm maan ystävien pariutuminen näyttää? Klikkaa tästä.
Ystävänpäivä on kapitalistinen juhla, jonka tarkoituksena on piristää helmikuun myyntilukuja sentimentaalisella krääsällä. Se korostuu erityisesti silloin, jos on yksin kun muut pariutuvat. Vuonna 2013 Mari Suonto kirjoitti siitä, miten on ollut koko elämänsä parisuhteeton.
Se on täysin OK. Suomessa ystävänpäivänä onneksi keskitytään muistamaan ystäviä. Mutta miten saada uusia sellaisia? Pokaa ne! Vuonna 2009 Ylioppilaslehti jakoi yhdeksän vinkkiä, joilla ihmisen voi hurmata ystäväkseen. Juttu tarjoaa konkreettisia avausrepliikkejä kuten: ”Ootteko kuulleet sitä, kun Bordieu ja Foucault meni baariin?”
Rakkaus osuu kohdalle yleensä yllättäen. Valitettavasti joissain maailmankolkissa se ei ole molemminpuolista. Esimerkiksi Kirgisiassa kätevä tapa päästä alttarille on ryöstää itselleen morsian. Ylioppilaslehti ei suosittele tätä pariutumisstrategiaa.
