Arkisto

Melissa Heikkilä

Melissa Heikkilä työskenteli Ylioppilaslehden toimitussihteerinä kaudella 2016–2017.
Kuvitus: Tuomas Järvenpää.
20.10.2017
Maahanmuuttoviraston organisaatiouudistus hidasti useiden opiskelijoiden oleskeluluvan saantia.
Kuva: Meri Björn.
Kuva: Ilkka Saastamoinen.
8.9.2017
Liberaaleilla ei ole Suomessa poliittista kotia. RKP:n varapuheenjohtaja Anders Adlercreutz haluaisi tarjota heille sellaisen, men det är komplicerat.
Kuva: Annikki Valomieli.
5.5.2017
Tällä palstalla tapaamme tiedemaailman uudisraivaajia ja omien teidensä kulkijoita.
Kuvitus: Tuomas Järvenpää.
27.3.2017
Tutkijoiden kohtaama häirintä ja vihapuhe on voimistunut viime vuosina. Yliopistoilla ei silti ole yhtenäisiä ohjeita, kuinka henkilökuntaa voisi niiltä suojella.
Kuva: Jussi Särkilahti.
27.3.2017
Kuntavaalit jäävät usein suurempien, seksikkäämpien vaalien varjoon. Tutkija Salla-Maaria Laaksosen mukaan ihmiset saataisiin kiinnostumaan, jos kuntavaaleille tehtäisiin docventuresit.
Kuva: Joel Nieminen.
15.2.2017
Viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa on paljastunut useampi tapaus, jossa valmentaja on käyttänyt nuorta urheilijaa seksuaalisesti hyväkseen. Silti vain 14 urheiluseuraa tarkistaa vapaaehtoisten valmentajiensa rikostaustat. Se on alle promille.
14.2.2017
Ystävänpäivänä Ylioppilaslehtikin hempeilee. Keräsimme yhdeksän juttua rakkaudesta ja ystävyydestä vuosien varrelta.
Kuvitus: Tuomas Järvenpää.
2.12.2016
Opiskelija-alennuksia neuvotteleva Frank ei saa opiskelijajärjestöiltä eettisiä ohjeita. Tällä hetkellä opiskelijoille tarjotaan alennusta esimerkiksi botoxista.
Kuva: Meri Björn.
2.12.2016
Tällä palstalla tapaamme tiedemaailman uudisraivaajia ja omien teidensä kulkijoita.
Kuva: Annikki Valomieli.
21.10.2016
Junckerin uusi neuvonantaja Aura Salla jaksaa fanittaa EU:ta, kun muut ovat jo luovuttaneet.
Kuva: Meri Björn.
Kuvitus: Vesa Vuorio.
8.9.2016
Miksi nuoret hyväksyvät, että viisikymppiset päättävät asioista heidän puolestaan? Miksi ei ehkä kannattaisi?
Kuva: Jussi Särkilahti.
8.9.2016
Tuo kahvin, stabiloiden ja epätoivon värittämä aika, jonka lopuksi kaikki tieto oksennetaan koepaperille. Ei ihme, että se herättää monessa yhä tuskanhikeä.

Pääsykokeet aloitettiin ripotellen eri tiedekunnissa 1960-luvulla ”ylioppilastulvan” takia. Pitkään sisäänpääsyyn riitti ylioppilastutkinto sekä ”hyvä maine”. Sodan jälkeen suuret ikäluokat tulivat yliopistoikään ja aiheuttivat hallinnolle päänvaivaa.

Soitimme ja tarkistimme asian entiseltä ulkoministeriltä, Erkki Tuomiojalta, joka on poliittisen historian dosentti, valtiotieteiden tohtori ja ekonomi. Hän muistaa olleensa viimeistä ikäluokkaa, joka pääsi yliopistoon ilman pääsykoetta. Vuonna 1965 laudaturin paperit riittivät – 1960-luvun jälkeen pääsykoe on ollut mukana määrittämässä, kuka pääsee kuluttamaan Porthanian penkkejä.
16.5.2013
Virossa kaikkein parhaat opettavat kaikkein heikoimpia.