Milloin olet lukenut hyvän uutisen terveydenhuollosta?
Elinsiirtojonoihin kuolee potilaita. Hoitajapula rampauttaa terveyskeskuksia. Sairaaloiden väki kaatuu hoitoon itse. Rakennukset homehtuvat.
Julkisen terveydenhuollon rappio on vakiintunut yleiseksi käsitykseksi. Siksi ylelliset terveysmatkat tuntuvat sijaitsevan aivan eri todellisuudessa, vaahtokylpyjen ja kaviaarin planeetalla. Mutta Suomessa ne sijaitsevat, tai niin toivotaan.
Terveysturismista etsitään julkiseen terveydenhuoltoon iloisten uutisten lähdettä. Yliopistosairaalat voisivat perustaa yhtiöitä ja saada rahaa niihin saapuvilta turisteilta. Hyvämaineisen hoidon uskotaan tuovan terveysturisteja kaukaakin.
Mutta entä jos laatuhoitoa ei kohta enää ole? Haastattelemani tutkija väläyttää uhkaa rappion kierteestä: jos sairastavaa terveydenhoitoa yritetään pelastaa viennillä, voidaan kuihduttaa sellaiset järjestelmän osat, jotka eivät ole vientikelpoisia.
Julkisen terveydenhuollon murrosten kautta terveysmatkailun nousu koskettaa myös YTHS:n hammashoitojonossa roikkuvaa opiskelijaa. Vielä erityisemmin se koskettaa lääketieteiden opiskelijaa. Kesällä haastattelin nuoria lääkäreitä. He toivoivat tulevilta työpaikoiltaan joustoa. Nyt Husiin kaavailtavasta yksityissairaalasta puhutaan ”henkilöä sitouttavana mekanismina”.
Ei kai se voi olla ainoa keino, jolla lääkärit viihtyvät talossa kauemmin kuin hoitamansa potilaat ja terveysturistit?
Veera Jussila
