Turun Porthaninpuistossa parikymmentä takkutukkaa rakentaa jätelaudoista paviljonkeja. Sängynpäädystä sommiteltu riemukaari on sunnuntaina vielä nostamatta, kaikista rakenteista puuttuvat katot. Tärkeimmät materiaalit ovat maalaamaton vaneri ja lastulevystä puristetut lavat. Kahvia ei toistaiseksi tarjota, sillä kenttäkeittiö on vain vaihtolavoista sommiteltu pohjaratkaisu ja neljä toivorikasta pystylankkua. Soratielle pysäköidyn pakettiauton takaosassa odottaa soppatykki ja lainattuja työkaluja.
Päihtynyt keski-ikäinen nainen huutelee tyytyväisenä ”kaikki tää on laitonta, täällä kaikki on laitonta”. Häneen suhtaudutaan sopeutuvasti hymyillen.
Samaisessa Porthaninpuistossa kokoonnutaan vuosittain julistamaan joulurauha. Nyt istutusten keskelle nousee mielenosoitusleiri Turun kestämätöntä taidetilapolitiikkaa vastaan. Slummia rakentavat nuoret haluavat luoda foorumin kaiken taiteen kohtaamiselle ilman arvonimiä, säätiöitä tai mainittavaa budjettia.
Kaikki rakennustarvikkeet on dyykattu roskalavoilta.
Vaikka osanotto ei kuurosateisessa puistossa ole kovin innokasta, moni on halunnut osoittaa tukensa Taideslummille ja sen päämäärille ainakin virtuaalisesti. Ennen kuin Facebookin ylläpito poisti tapahtumasivun ja Turku Squat -profiilin, tapahtumaan oli järjestäjien mukaan ilmoittautunut noin neljäsataa ihmistä.
”Tapahtuma on samanaikaisesti mielenosoitus, joka nostaa esiin taiteen tilakysymyksen Turussa sekä tarjoaa mahdollisen tilan, jossa asioita voi tapahtua,” Emma Vartiainen kertoo Aurajoen rannassa. Vartiainen oli mukana rakentamassa ensimmäistä slummia vuonna 2007. Yhdessä Klaus Maunukselan kanssa he ovat osa Taideslummin tämänvuotista tiedotus- ja propagandatyöryhmää.
Infokojussa vastataan Taideslummia koskeviin kysymyksiin.
Vuodesta 2007 järjestetty Taideslummi-tapahtuma on Turussa jo melko tunnettu ja rakentajien odotukset tapahtuman menestyksestä ovat suuria. Ensimmäisten kojujen joukossa on kaksihuoneinen galleriatila Kodinkonemetsä sekä lievästi kallistunut infotiski. Slummin ohjelmaan on kirjattu keskusteluja, työpajoja ja keikkoja. Ohjelmassa korostuvat elämäntaiteilijat ja omaehtoinen tekeminen vailla kaupallisia mahdollisuuksia.
Sateisiin on varauduttu ylimääräisillä pressuilla, kunnes paviljonkeihin saadaan sateenpitävät katot. Nurmelle nousee nopeassa tahdissa pieniä retkeilytelttoja ja myöhemmin on tarkoitus nostaa yhteinen puolijoukkueteltta.
Soppatykki odottaa ensimmäistä yhteistä ateriointia Porthaninpuiston nurmella. Protestileiri on saanut vegaaniruokalahjoituksia Turun ekokaupoilta, minkä lisäksi aktivistit dyykkaavat ruokaa lähikauppojen takapihoilta.
Tapahtuma on ilmoitettu kestävän ensi sunnuntaihin, mutta slummi voisi säilyä Turun sydänmailla kunnes autonomiselle kulttuuritilalle osoitettaisiin omat tilat. ”Varmaan loppuviikosta käy kuitenkin ajankohtaiseksi puhua yleiskokouksessa siitä, mitä slummille käy, ettei puisto muuttuisi ihan oikeaksi slummiksi. Tilaamme varmaan jätelavan tai kuljetamme kaiken puretun pakettiautolla kaatopaikalle,” Maunuksela ja Vartiainen arvelevat. Purun yhteydessä slummissa syntynyt taide on tarkoitus huutokaupata.
Valmistuessaan paviljongit ja telttakylä muodostavat Turun viidennen taideslummin, tähänastisista odotetusti suurimman ja kauneimman. ”Alakulttuuripääkaupungilla ei ole asemakaavaa. Kuka tahansa saa rakentaa mitä haluaa tai pystyttää oman telttansa. Slummi ei ole ikinä valmis,” Klaus Maunuksela hymyilee.
Taideslummi Porthaninpuistossa Turun Tuomiokirkon kupeessa 27.8. asti.
Otteita ohjelmasta
10.8. klo 19
Slut Talk: SlutWalk -keskustelutilaisuus
10.8.
”Me syömme omat instrumenttimme” -performanssi
11.8.
Turun kaupungin tilapolitiikka eri kulttuuritoimijoiden näkökulmasta -keskustelutilaisuus
12.8. klo 15
Mielenosoitus: Autonominen! Kulttuurikeskus! Turkuun!
12.8. klo 22:30
Fjodor (HR) -yhtye
13.8. klo 19:50
Species Traitor -yhtye
Koko ohjelma osoitteessa http://vapaakulttuuri.blogspot.com
Alakulttuuripääkaupunki
Turku Euroopan alakulttuuripääkaupungiksi 2011 -hanke syntyi vuonna 2007, samana vuonna, jolloin Turulle langetettiin Euroopan kulttuuripääkaupungin arvonimi yhdessä Tallinnan kanssa. Alakulttuuripääkaupunki on olemassaolonsa aikana lainannut nimensä eri esityksille sekä teatterillisille iskujoukoille. Mikä tahansa tapahtuma, joka katsoo jakavansa Alakulttuuripääkaupungin manifestin arvot ja tavoitteet, voi lukea itsensä osaksi hankkeen ohjelmaa. Vaikka virallista säätelyä nimen käyttämiseksi ei ole, hankkeen kautta voi saada rahallista ja tiedotuksellista tukea.
Alakulttuuripääkaupungin tavoite on perustaa Turkuun autonominen kulttuurikeskus vastavoimaksi pääsylippuistuneelle korkeakulttuurille ja sen kulutustuotteille. Hanke tavoittelee yhteisöllisyyttä, vuorovaikutusta ja vapaata kulttuuria sekä arvostelee Turku 2011 Kulttuuripääkaupungin ohjelmaa muun muassa sen 55 miljoonan budjetista.
Kamppailu autonomisen kulttuurikeskuksen perustamiseksi on jatkunut jo vuodesta 2006. Sen jälkeen Turussa on ollut parikymmentä julkista talonvaltausta, joilla ei ole kuitenkaan saatu haluttuja tiloja. Kertaalleen Alakulttuuripääkaupunki haastoi virallisen Kulttuuripääkaupungin jalkapallo-otteluun, jonka häviäjä olisi karkotettu kaupungista. Euroopan Unionin siunaama Kulttuuripääkaupunki ei saapunut kentälle.
Hankkeen tunnetuimpia tapahtumia ovat kevään Vapaan kulttuurin festivaalit ja syksyinen Taideslummi.
www.turku2011.info
www.turku2011.fi
Sanat ja kuvat: Sanna Uuttu ja Sami Moilanen
