Perinteinen ylioppilaiden kevätjuhla oli tänä vuonna yhtä piknikkiä ja asenneiskelmää. Puheissa politiikasta ei tosin ollut puute, joten Ylioppilaslehti päätti kysyä isänmaallisen juuren omaavaan juhlaan osallistuneilta, mitä positiivinen isänmaallisuus tarkoittaa tänä päivänä.
Ylioppilaiden perinteistä kevätjuhlaa, Flooran päivää vietettiin perjantaina tuulisessa säässä. Yliopiston toinen virallinen juhlapäivä keräsi Kumtähdenkentälle arviolta parisataa ylioppilasta, promovendia ja alumnia. Tänä vuonna juhlan teemana oli tanssi, ja Arabianrannan täytti Mariskan & Pahan suden asenneiskelmä.Puheissa sen sijaan kuulsi toinen teema. Tämän kevään poliittinen myllerrys, vaalit ja sen jälkipyykki eivät jääneet niissä huomiotta.
Floran päivä on juuriltaan positiivista isänmaanrakkautta julistava kevätjuhla, jossa on kuultu Maamme-laulun ensimmäinen kantaesitys. Samaisena vuonna 1848 juhlassa liehui ensimmäistä kertaa myös Suomen lippu. Noista ajoista tähän on kuitenkin tultu aika matka, joten Ylioppilaslehti päätti kysyä, mitä positiivinen isänmaallisuus tarkoittaa tämän päivän Suomessa.
Vastanneiden puheissa painottuivat yhteiskunnan avoimuus, demokratia, yhteiskuntavastuu ja huolenpito, solidaarisuus ja yhteisöllisyys sekä terve itsetunto. Useiden mielestä se tarkoittaa myös sitä, että kaikille annetaan yhtäläiset mahdollisuudet eikä rakenneta rajoja ”meidän” ja ”muiden” välille. Esimerkiksi Ilmari Nokkosen mielestä positiivinen isänmaallisuus tarkoittaa ”avointa yhteiskuntaa, joka tarjoaa mahdollisuuksia kaikille”.
Rehtori Thomas Wilhelmssonin mukaan positiivinen suomalaisuus taas on vahvaa itseluottamusta ja tasavertaista vuorovaikutusta kaikkien kanssa. ”Se on sitä ettei pelätä, vaan uskotaan omaan yhteiskuntaan sillä tavalla että siihen kuuluu kaikki ja kaikilla on samanlaiset mahdollisuudet”, hän sanoi. Samoilla linjoilla oli SYL:n puheenjohtaja Katri Korolainen-Virkajärvi, jonka mukaan positiivinen isänmaallisuus on hyvää itsetuntoa vailla pelkoa ulkoapäin tulevasta ja suomalaisuuden katoamisesta.
Alumni Satu Hukkinen jäi miettimään hetkeksi ennen kysymykseen vastaamista. Hetken päästä hän pohti asiaa sen kautta, mitä positiivinen suomalaisuus ei ainakaan ole.
”Se ei tarkoita ainakaan persuja. Positiivinen suomalaisuus on sitä, ettei suljeta Suomea pois Euroopasta – se on kansainvälisyyttä ja yhteyden säilyttämistä länteen ja itään”, hän sanoi.
Elintarviketeknologian opiskelijat Kerttu Kotakorpi ja Varvara Teider olivat yhtä mieltä siitä, että positiivinen isänmäällisuus on ”ylpeyttä itsestään ilman, että pitää muita huonompina”. ”Se on sitä, ettei haukuta muita”, täydensi Teider.
Teksti: Ann-Mari Huhtanen
Kuvat: Teemu Granström