Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (Hyy) edustajistovaalit alkavat ensi viikolla. Vaaleissa valitaan Hyyn 60-henkinen edustajisto, joka käyttää ylioppilaskunnassa ylintä valtaa.
Tulevalla edustajistolla on edessään haastava paikka, sillä Hyy toimii tällä hetkellä noin 800 000 euron vajeella. Vaje johtuu etenkin Hyyn omistaman ravintola- ja kiinteistöbisneksestä vastaavan Ylvan pitkään jatkuneista talousvaikeuksista.
Käytännössä ensi vuonna on edessä väkisinkin jäsenmaksujen korotuksia, leikkauksia tai sekä että.
Toistaiseksi eri ryhmät ovat olleet varsin vaitonaisia siitä, millä konkreettisilla keinoilla ne aikovat talouden ongelmia taklata. Siksi Ylioppilaslehti kysyi kaikilta ehdolla olevilta vaaliliitoilta seuraavat kysymykset:
1. Jos jäsenmaksua on mielestänne pakko korottaa, kuinka paljon euromääräisesti?
2. Jos vastustatte jäsenmaksun korotusta tai sitä tulee mielestänne korottaa vain maltillisesti, mitkä ovat ne konkreettiset leikkaukset tai tulopuolen lisäykset, joilla 800 000 euron vaje saadaan tasoitettua?
Ryhmien tiivistetyt vastaukset voi lukea alta.
Sitvas: Korotukset pakollisia, määrä auki
Sitoutumaton vasemmisto (Sitvas) näkee, että valtavaa sopeutustarvetta ei ole mahdollista kattaa pelkillä leikkauksilla ajamatta ylioppilaskunnan perustoimintoja alas. Siksi jäsenmaksukorotus on ”mitä ilmeisimmin” edessä, kertoo Sitvasin puheenjohtaja Atte Ahokas.
Hänen mukaansa korotus on tarpeellinen, jotta voidaan turvata järjestötilat ja -avustukset, yhteiskunnallinen vaikuttaminen sekä suorat jäsenpalvelut kuten oikeusapu, lastenhoito ja Ylioppilaslehti.
Toistaiseksi Ahokas ei kuitenkaan pysty tarkemmin kommentoimaan sitä, millaiseen haarukkaan mahdollinen korotus asettuisi. Hänen mukaansa lopullinen päätös halutaan jättää vaaleissa valittavalle tulevalle edariryhmälle. Ahokkaan mukaan korotuksissa tulisi huomioida opiskelijoiden tiukka taloudellinen tilanne ja toisaalta leikkauksissa se, etteivät ne kohdistuisi liikaa vain yhteen toiminnan muotoon.
Hyvi: Ei kymmenien eurojen korotuksille
Hyyn Vihreät (Hyvi) odottaa vielä lokakuun loppuun mennessä tulevaa ylioppilaskunnan pääsihteerin pohjaesitystä budjetin tarkemman käsittelyn aloittamiseksi, kertoo ryhmäpuheenjohtaja Helmi Flinkkilä. Hänen mukaansa ryhmä haluaa jättää tarkemmat päätökset uudelle edustajistoryhmälle.
Flinkkilä muistuttaa, että viime vuonna jäsenmaksua korotettiin viidellä eurolla ja tätä edeltävänä vuonna kuudella eurolla. Tällä hetkellä Hyvin linja on hänen mukaansa edellisten vuosien tavoin se, että jäsenmaksukorotukset eivät saisi olla ”kymmeniä euroja”.
Ryhmä pitää kuitenkin Flinkkilän mukaan tärkeänä, että ylioppilaskunta pystyy edelleen tekemään edunvalvontatyötä sekä tukemaan piirissään toimivia opiskelijajärjestöjä.
Osy: Valmis ”maltilliseen” korotukseen
Opiskelijoiden sosialidemokraattinen yhdistys (Osy) on valmis ”maltilliseen” jäsenmaksun korotukseen, kertoo puheenjohtaja Irja Vaateri.
Osy haluaa yhteistyössä muiden ryhmien kanssa selvittää vajeen tasoittamiseen sellaisia vaihtoehtoja, jotka eivät kokonaan ajaisi olemassa olevia toimintoja alas.
”Neuvottelut eivät varmastikaan tule olemaan helpot”, Vaateri toteaa.
Hyal: Enintään 20 euron korotus
Hyalin eli ainejärjestöläisten mukaan lopulliset linjaukset halutaan jättää tulevan edustajistoryhmän tehtäviksi, mutta nykyisen ryhmän kipuraja jäsenmaksun korotukselle menee noin 20 eurossa, kertoo edustajistoryhmän puheenjohtaja Helmi Rihko. Hyal ei hänen mukaansa kannata keskusteluun noussutta niin sanottua ylimääräistä jäsenmaksua.
Rihko huomauttaa, että 20 euron jäsenmaksun korotus johtaisi silti edelleen merkittäviin leikkauksiin. Hänen mukaansa Hyal aikoo puolustaa edunvalvonnan ja opiskelijajärjestöjen saamaa tukea, joten kaikki muu toiminta tulee olemaan neuvottelunalaista.
Hyal kertoo kannattavansa tulevaisuudessa paremman taloustilanteen myötä edelleen Hyyn jäsenmaksuttomuutta.
Help: Ei korotuksille, leikkauslistassa kompromissin varaa
Help vastustaa jäsenmaksukorotuksia mutta on avoin erilaisille sopeutusvaihtoehdoille, kertoo ryhmäpuheenjohtaja Christoffer Aminoff. Todellinen leikkaustarve voi hänen mukaansa lähestyä jopa kahta miljoonaa euroa, jos ylioppilaskunnan pakkojäsenyys ensi vuonna poistuisi ja jäsenmaksutulot romahtaisivat. Asiaa selvitetään parhaillaan opetus- ja kulttuuriministeriössä.
Help lähtisi hakemaan suurimpia säästöjä Ylioppilaslehdestä, Hyyn henkilöstöstä, järjestötuista sekä Pikku Hyystä. Ohessa esimerkki leikkauslistasta, joka Aminoffin mukaan sopisi ryhmälle:
– Hyyn henkilöstö: 270 000 €, tarkoittaa noin kuuden henkilötyövuoden vähentämistä ensisijaisesti sosiaalipoliittiselta puolelta.
– Ylioppilaslehti: 220 000 €, kuitenkin niin, että Hyy auttaa Ylioppilaslehteä etsimään vaihtoehtoisia tulonlähteitä.
– Järjestöavustukset ja Sivistys-saunan järjestökäytöntuki: 194 315 €
– Pikku Hyy: 30 000 €
– Opiskelijoiden liikuntaliiton (OLL) jäsenmaksun poisto: 15 000 €
– Kehitysyhteistyö ja vapaaehtoistoiminta: 14 450 €
Loput noin 60 000 euroa voitaisiin Aminoffin mukaan kattaa ”juustohöyläyksellä” muista menoeristä.
Snäf: ”Muutaman opiskelijahintaisen lounaan” suuruinen korotus
Ruotsinkielisten Snäfissä tiedostetaan, ettei ylioppilaskunnan taloutta voi sopeuttaa ilman jäsenmaksun korotusta, kertoo puheenjohtaja Otto Stenman.
Siksi Snäf on valmis hyväksymään jäsenmaksun korotuksen, joka vastaa suuruudeltaan ”muutamaa opiskelijahintaista lounasta”. Opiskelijalounaan hinta on enintään 2,95 euroa. Useamman kympin suuruinen korotus ei Stenmanin mukaan ole enää hyväksyttävä.
Myös leikkauksia on Snäfin näkemyksen mukaan tehtävä ja budjetin jokainen osa-alue joutuu sopeutuksen kohteeksi. Ryhmän lopullinen kanta muodostuu vasta vaalien jälkeen, mutta Hyyn olisi kuitenkin Stenmanin mukaan lähtökohtaisesti priorisoitava ydintehtäviään eli tilojen saatavuutta ja järjestötukia.
Osakunnat: Enintään viiden euron korotus
Osakuntalaisella edustajistoryhmällä ei vielä ole tarkkoja leikkauskohteita summineen, sillä uudelle ryhmälle halutaan antaa mahdollisuus vaikuttaa näkemyksiin, kertoo edustajistoryhmän puheenjohtaja Aapo Penttinen. Ryhmän lähtökohta sopeutuksiin kuitenkin on, että köyhempien järjestöjen toimintaedellytykset ja järjestötilat on turvattava.
Yleisellä tasolla osakuntalaiset vastustavat jäsenmaksun korotuksia, mutta ”tunnistavat edustajistopolitiikan realismin”. Penttinen ei usko, että edarissa löytyisi yksimielisyyttä riittävän suuriin leikkauksiin, joilla budjetti saataisiin tasapainotettua ilman jäsenmaksukorotuksia.
”Emme haluaisi nähdä jäsenmaksun nousevan missään nimessä yli viidellä eurolla”, hän toteaa.
Kokoomus: Jättileikkaukset Hyyn henkilöstöön ja Ylioppilaslehteen
Kokoomus vastustaa jäsenmaksun korotusta ja esittää siksi merkittäviä säästöjä Hyyn nykyiseen kulurakenteeseen, kertoo Kokoomuksen ryhmäpuheenjohtaja Akseli Lehtonen.
Ryhmällä on tarjota leikkauslista, joilla saataisiin 800 000 euron sopeutustarve katettua. Kokoomus on esimerkiksi valmis leikkaamaan noin 40 prosenttia Hyyn henkilöstöstä sekä lakkauttamaan Ylioppilaslehden ja Studentbladetin kokonaan. Leikkuriin joutuvat myös osa järjestötuista, kansallisista opiskelijaliitoista, oikeusavusta ja viestinnästä.
Ohessa Kokoomuksen tarkempi leikkauslista:
– Henkilöstö: 300 000 €
– Ylioppilaslehti ja Studentbladet: 276 000 €
– Hallintopalvelut: 50 000 €
– DG:n Sivistys-kattosaunan järjestökäytöntuki: 41 000 €
– Järjestötukien kohdennus vain sitä aidosti tarvitseville: 30 000 €
– Edustajiston ja hallituksen toiminta: 30 000 €
– Viestintä: 20 000 €
– Kansalliset opiskelijaliitot – muut kulut: 19 000 €
– Oikeusapu: 12 400 €
– SYL:n kanssa päällekkäisen edunvalvonnan karsiminen: 10 000 €
– Kehitysyhteistyö: 10 000 €
– Vapaaehtoistoiminta 4500 €
Keskeiset: Järjestötilat ja Ylioppilaslehti tulilinjalla
Keskeiset vastustavat jäsenmaksun korotusta, sillä opiskelijoiden taloustilanne on jo valmiiksi heikko, kertoo edarivaalipäällikkö Matias Lilja.
Sen sijaan ryhmä on hahmotellut säästölistaa, jolla suurin osa sopeutustarpeesta voitaisiin kattaa. Keskeiset leikkaisivat isolla kädellä esimerkiksi järjestötiloista ja -tuista sekä koko Ylioppilaslehden ja Studentbladetin rahoituksen.
Ohessa Keskeisten tarkempi leikkauslista:
– Ylioppilaslehti ja Studentbladet: 276 000 €
– Järjestötilojen kohdentaminen niitä eniten tarvitseville: 225 000 €
– Hallintopalvelut: 48 900 €
– Järjestötukien kohdentaminen niitä eniten tarvitseville: 44 070 €
– DG:n Kattosauna Sivistyksen järjestökäytön tuki: 41 000 €
– Hyyn edustajisto + hallitus: 20 000 €
– Kansalliset opiskelijaliitot – muut kulut: 19 000 €
– Oikeusapu: 12 400 €
– Viestintä ja tiedotus: 11 100 €
– Kehitysyhteistyö: 9950 €
– SYL:n kanssa päällekkäisen edunvalvonnan karsiminen sekä edunvalvonnassa ainoastaan opiskelijan asiaan keskittyminen: 8000 €
– Harkinnanvaraiset tuet: 5500 €
– Edunvalvonta-avustus: 4900 €
– Vapaaehtoistoiminta: 4500 €
Leikkaukset kattaisivat yli 700 000 euroa säästötarpeesta. Lisäksi säästöjä voitaisiin Liljan mukaan hakea henkilöstökuluista tai tulouttaa erotus käyttörahastosta.
Murros: Valtavat leikkaukset ja jäsenmaksu vapaaehtoiseksi
Uusi vaaliliitto Murros – konservatiivisten opiskelijoiden liitto vastustaa jäsenmaksukorotuksia ja ylioppilaskunnan pakkojäsenyyttä ylipäätään.
”Kantamme jäsenmaksuun on se, että Hyyn menoista on leikattava niin paljon, että jäsenmaksu voi olla vapaaehtoinen”, kertoo vaaliliiton edustaja Joosua Tuppurainen.
Käytännössä tämä tarkoittaisi todennäköisesti useiden ylioppilaskunnan toimintojen alasajoa. Jäsenmaksutulot kattavat nyt noin 1,4 miljoonaa euroa Hyyn toimintatalouden noin 3,5 miljoonan euron budjetista.
Edustajistovaalien äänestyspäivät ovat 16.–18.10. ja 21.–23.10. Vaaleissa ovat äänioikeutettuja kaikki läsnäolevaksi yliopistoon ilmoittautuneet ylioppilaskunnan jäsenet. Äänestys tapahtuu sähköisesti osoitteessa vaalit.hyy.fi yliopiston käyttäjätunnuksilla.
Uusi edustajisto päättää esimerkiksi ylioppilaskunnan talousarviosta, kiinteistöjen ostamisesta ja myymisestä sekä siitä, miten Hyy toimii jäsentensä edunvalvojana. Lisäksi edustajisto valitsee ylioppilaskunnan puheenjohtajiston, hallituksen, pääsihteerin sekä Ylioppilaslehden päätoimittajan.
Hyy päätti viime syksynä siirtyä samaan vaalisykliin muiden ylioppilaskuntien kanssa, eli edustajistovaalit järjestetään jatkossa parittomina vuosina. Uuteen sykliin siirtyminen tarkoittaa, että nyt valittava edustajisto istuu vain yhden kauden. Vuoden 2025 vaaleissa valitaan jälleen kaksivuotinen edustajisto.
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta omistaa Ylioppilaslehteä kustantavan Ylioppilaslehden Kustannus Oy:n.
Juttua muokattu 14.10. kello 9.45: lisätty Murroksen kommentit.