Vuodelta 2022 muistamme ainakin neljä hyvää ilmastouutista.
Naali pesi Suomessa ensimmäistä kertaa yli 25 vuoteen. Helsingin Sanomat kertoi elokuussa, että Metsähallituksen naaliseurantaa suorittaneet tarkkailijat havaitsivat Enontekiöllä heinäkuun puolivälissä naaliemon ja kolme poikasta.
Edellisen kerran naalista oli tehty pesimähavainto Suomessa vuonna 1996. Laji on Suomessa äärimmäisen uhanalainen. Arktisilla alueilla elävää naalia uhkaavat sekä ilmastonmuutos että tunturialueille levittäytyvät ketut, jotka kilpailevat naalin kanssa pesäpaikoista ja ravinnosta.
Viime vuosina pohjoismainen naalikanta on kuitenkin alkanut elpyä: siinä missä vuosituhannen alussa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa oli vain noin sata aikuista naalia, on niitä nyt arviolta noin 450.
Ranskan kunnianhimoinen tavoite kieltää lyhyet kotimaan lennot eteni – ainakin vähän. Maan parlamentti hyväksyi vuonna 2021 ilmastolain, joka kieltää maan sisäiset reittilennot sellaisten kaupunkien välillä, joiden välinen matka onnistuu junalla tai bussilla alle 2,5 tunnissa. Laki olisi kieltänyt kahdeksan reittilentoyhteyttä.
Joulukuussa Euroopan komissio näytti ehdotukselle varovaisen vihreää valoa. Kahdeksan reitin sijaan Ranska sai tosin luvan poistaa lentoyhteyden vain kolmelta reitiltä. Komissio vaatii, että reittilentoyhteyden poistamiseksi kahden kaupungin välillä on tarjottava useita bussi- tai junayhteyksiä päivässä. Toistaiseksi vain kolme reittiä täytti komission vaatimukset.
Onnea, maapallo! Joulukuussa Montrealissa YK:n luontokokouksessa yli 200 maata pääsi sopuun luontokadon pysäyttämisestä. Maat sopivat, että 30 prosenttia maapallon maa- ja merialueista suojellaan vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen eteen pitää tehdä töitä: vuonna 2020 suojeltuna oli 17 prosenttia maa-alueista ja 8 prosenttia merialueista.
Ilmastokokouksiin on toki kiva lennellä ottamaan ilmastoselfieitä kansainvälisten johtajakollegojen kanssa, mutta kokouksissa sovittujen asioiden noudattaminen ei ole useinkaan yhtä kivaa.
Vai muistaako joku vielä Pariisin vuoden 2015 ilmastosopimuksen, jossa maailman maat lupasivat rajata ilmaston lämpenemisen alle 1,5 asteen vuoteen 2030 mennessä? Sekin oli kiva ja juhlallinen tavoite, kunnes sitä piti ryhtyä toteuttamaan. Maailman ilmatieteen järjestö arvioi syksyllä, että sopimukseen sitoutuneiden 193 maan asettamien päästövähennyssitoumusten pitäisi olla seitsemän kertaa nykyistä suuremmat, jotta 1,5 asteen tavoite saavutettaisiin. Ehkä tavoitteiden saavuttamista jouduttaisi se, että lakattaisiin lennättämästä tuhatpäin johtajia kokoustamaan toiselle puolelle maapalloa.
Suomi selvisi viime vuoden energiakriiseistä varsin kuivin jaloin. Vaikka Olkiluoto 3:a ei vieläkään saatu käyttöön ja Venäjä sulki kaasuhanat Suomeen toukokuussa, sähkö oli Suomessa EU:n toiseksi halvinta vuonna 2022. Yksi syy tähän on se, että Suomi on Keski-Eurooppaa vähemmän riippuvainen fossiilisista energianlähteistä.
Suomen energiaomavaraisuutta kasvatti esimerkiksi tuulivoima, jonka kapasiteetti kasvoi viime vuonna 75 prosenttia. Uusia tuulivoimaloita otettiin käyttöön 437.
