Vuonna 2020 Ison-Britannian yleisradioyhtiö BBC havahtui kyselytutkimuksessaan esiin nousseeseen epäkohtaan.
Sen ohjelmissa työväenluokkataustaisia hahmoja kuvattiin useimmiten negatiivisesti ja stereotyyppisesti. Hahmot olivat enimmäkseen pilkanteon kohteita.
Kyselyn mukaan jopa neljännes katsojista oli sitä mieltä, ettei brittiläisessä televisiossa näkynyt riittävästi eri taloudellisista taustoista tulevia henkilöhahmoja.
Yksi syy yksipuoliseen luokkarepresentaatioon voi olla tekijöiden tausta.
Keväällä 2022 pääministeri Boris Johnsonin johtama hallitus nosti työväenluokan heikon edustuksen yhdeksi BBC:n keskeisistä ongelmista.
Hallitus määräsi BBC:n ”tuomaan esiin enemmän aliedustettuja yhteiskuntaluokkia ja mielipiteitä”. Käytännössä se tarkoitti, että jatkossa BBC:n työntekijöistä neljänneksen pitäisi esimerkiksi olla matalista sosioekonomisista taustoista.
Uudistuksen idea oli, että eri luokkataustoista tulevat työntekijät tuottaisivat sisältöä muunkin kuin keskiluokan näkökulmasta.
Myös Suomessa media-ala on demografialtaan melko yksipuolinen. Sen on huomannut myös yleisö.
Ylen elokuussa 2022 teettämässä Suomalaisten pelot ja haaveet -tutkimuksessa osa vastaajista koki, ettei suomalainen media edustanut heitä.
”Keskiluokka on se, josta se välittää eikä ole vielä kohdannut tarvetta ottaa ketään muuta huomioon”, kuvaili kyselyyn vastannut 33-vuotias mies median toimintaa.
Vuonna 2021 Teollisuusliiton Tekijä-lehdessä kolme tutkijaa totesi median puhuvan keskiluokan suulla.
”Ilman duunarien ääntä koko kuva maailmasta tylsistyy ja kaventuu huonolla tavalla”, sanoi Tampereen yliopiston tutkijatohtori Tiina Saari.
Ei riitä, että televisioon tehdään eksotisoivia realitysarjoja rahdinmetsästäjistä ja konemiehistä. Fiktioonkin on saatava monipuolisia kuvauksia yhteiskunnan eri osa-alueilta.
Lue toimittaja Sara Harjun essee television komediasarjojen ja luokan vaikeasta suhteesta täältä.
