Kostea sammal lotisee kengän alla. Syystuuli humisee mäntyjen latvoissa. Jostain kauempaa kuuluu karjuntaa. Karhuko?
Jos nyt tukkisi korvat, voisi kuvitella olevansa syvällä metsän ytimessä kaukana kaupungista. Mutta taivaalla pörräävä helikopteri ja Itäväylää kulkevien autojen kohina paljastavat totuuden: tämä männikkö on vain kulissia.
Aivan noiden puiden takana on Kaitalahden venesatama, jonka laitureihin on köytetty toinen toistaan komeampia veneitä. Niiden vieressä on ökyasuntoja.
Jos jatkaa toiseen suuntaan, vastaan tulevat Laajasalon öljysataman valtavat, harmaat säiliöt.
Kun kipuaa Kruunuvuorelle, avautuu henkeäsalpaava näkymä Kruunuvuorenselän yli kantakaupunkiin, Korkeasaareen ja Suomenlinnaan.
Tässä sitä ollaan metsikössä melkein keskustassa.
Ja mitäs tuossa on… puolukkaa! Punaista kultaa kasvaa siellä täällä jalkojen juuressa.
Kruunuvuoren valtti on mahdollisuus kokea ruuhkaisen metropolin toinen puoli vähällä vaivalla: arkea voi paeta marjaan, eikä se ole edes vaikeaa. Saappaat vain jalkaan, ämpäri kainaloon ja bussilla suoraan mättäille.
Kruunuvuoren metsikkö on vanhaa huvila-aluetta, ja vanhimmat rakennukset ovat tiettävästi jo 1800-luvulta. Suurin osa niistä on hylättyjä ja hajotettuja. Tunnelma on sanalla sanoen aavemainen.
Metsikkö kätkee sisäänsä myös sievän Kruunuvuorenlammen, jossa on jopa laituri.
Tulevaisuudessa Kruunuvuoren eteläosaan, nykyisen öljysataman tilalle, rakennetaan pien- ja kerrostaloasuntoja. Ainakin yksi öljysäiliö on suunniteltu säilytettävän, ja siihen rakennettaneen näköalatorni. Alueen on arvioitu valmistuvan vuoteen 2017 mennessä.
Pohjoinen huvila-alue lampineen säilytetään luonnonsuojelualueena.
Kruunuvuori
Mikä: Kummitusmainen hylätty huvila-alue Helsingin Laajasalossa.
Mitä: Mahdollisuus nauttia metsän tunnelmasta.
Miten: Metrolla keskustasta 10 minuutissa Herttoniemeen, josta bussilla 88 Kaitalahteen vartissa. Kävele päätepysäkiltä Päätietä etelään ja suuntaa metsään talon numero 21 kohdalla.
Koska: Marjastuskautena.
Kenelle: Marjafriikeille, patikoijille ja seikkailijoille.
Kivaa: Puolukat ja aavemaisuus. Kotimatkalla voi pysähtyä oopperalaulaja Aino Acktén huvilalla, jossa on kulttuurikahvila.
Tyhmää: Vaikea löytää.
Sami Takala
