Opetusministeri Henna Virkkunen aikoo remontoida yliopistojen pääsykokeet.
Suomalaiset aloittavat korkeakouluopinnot Euroopan vanhimpina, keskimäärin 21,6-vuotiaana. Se on tulevaisuuden työvoimapula-Suomessa liian myöhään.
Työuria pitää hallituksen mukaan pidentää eläkeiän korottamisen lisäksi alkupäästä.
Valtaosa nuorista tekee töitä jo välivuosina ja opiskeluaikanaan, mutta hallitus haluaa tuoreet ylioppilaat Goalta ja kaupan kassalta nopeammin yliopistoon ja sieltä koulutusta vastaavaan työhön.
Yliopistojen valintakokeista väitellyt yliopistopedagogiikan professori Sari Lindblom-Ylänne ymmärtää, että lukiolaisten siirtyminen yliopistoon näyttää opetusministeriön näkökulmasta hitaalta ja tehottomalta prosessilta.
”Tosiasia on kuitenkin se, että kaikki eivät tiedä vielä 19-vuotiaana, mitä he haluavat isona tehdä”, hän sanoo.
Virkkunenkin jätti lukion kesken, lähti Tanskaan ratsastamaan ja palasi myöhemmin suorittamaan yliopistotutkinnon.
Opetusministeri nostaisi yliopistovalinnoissa ylioppilastutkinnon tulosten merkitystä. Lindblom-Ylänne pitää ylioppilastodistuksen arvosanojen hyödyntämistä tärkeänä, mutta niiden perusteella on vaikea arvioida soveltuvuutta monille yliopiston aloille. Psykologia on esimerkiksi yliopistossa hyvin erilaista kuin lukiossa.
Lindblom-Ylänne korostaa, että opiskelijavalinnoissa on tärkeää pitää auki myös se väylä, jossa ylioppilastutkinnolla ei ole niin paljon väliä, vaan motivaatiota ja osaamista alaa kohtaan voi näyttää pääsykokeessa.
Opiskelijajärjestöt peräänkuuluttavat yhteiskannanotossaan luku-urakan pienentämistä ja soveltuvuuden testaamisen lisäämistä.
Lindblom-Ylänne on samaa mieltä siitä, että luettavaa pitäisi olla nykyistä vähemmän. Pääsykoekirjat pitäisi julkaista vasta kirjoitusten päätyttyä.
SYL:n puheenjohtaja Jussi Rauvola pitää opettajankoulutuksen pääsykoetta nykyisin onnistuneena. Siinä ei mitata vain lukupäätä vaan myös soveltuvuutta alalle. ”Pääsykokeen lisäksi menestykseen vaikuttavat ylioppilaskoe ja haastattelu”, Rauvola sanoo.
Aikaisemmin monissa tiedekunnissa tuoreet ylioppilaat saivat lisäpisteitä. Nykyään se ei enää käy, koska eduskunnan apulaisoikeusasiamies totesi menettelyn yliopistolain ja yhdenvertaisuusperiaatteen vastaiseksi.
Uudessa yliopistolaissa ei ole tulossa asiaan muutosta.
Lindblom-Ylänne pitää päätöstä huonona.
”Tuoreilla ylioppilailla on vähemmän aikaa valmistautua pääsykokeisiin, ja kevät on heille muutenkin rankka. Se oli reilu tapa kompensoida tilannetta.”
Lindblom-Ylänne ja Rauvola myöntävät, että lukioiden opinto-ohjauksessa olisi parantamisen varaa. Harvalla lukiolaisella on selkeää käsitystä siitä, mitä tarkoittaa sosiologia tai ympäristötekniikka.
Lukioissa pitäisikin antaa paremmat eväät jatkovalintoihin.
”Pyrkijöillä pitäisi olla realistisemmat mielikuvat siitä, mitä he haluavat tehdä ja mihin he soveltuisivat”, Rauvola sanoo.
Lindblom-Ylänteen mukaan lukiolaisille olisi hyvä avata tarkemmin, mitä esimerkiksi humanistisilla ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla tehdään. Koko yliopiston esittelyyn ei riitä yksi oppitunti tai vierailukerta.
Abi aloitti Galenoksen joululomalla
Uudet ylioppilaat joutuvat antamaan muille etumatkaa.
Lauri Husa aloitti lääketieteellisen valmennuskurssilla jo tammikuussa.
”Kirjoitusten ajan pidin taukoa.”
Husalle valkeni lukion toisella luokalla, että hän haluaa lääkäriksi. Silloin hän lisäsi lukujärjestykseen biologian ja kemian kursseja.
”Ajattelin, että olisi hyvä hakea heti, jotta luonnontieteet olisivat vielä tuoreessa muistissa, ja mitä muutakaan tässä nyt tekisi”, Husa naurahtaa.
Abiturientin mielestä olisi hyvä, että edes osa lääkiksen pääsykoemateriaalista vaihtuisi vuosittain.
”Tai sitten saisi uuden ylioppilaan lähtöpisteitä”, Husa pohtii.
Syksyllä pääsykoekirjan Galenoksen tankkaamisen aloittaneet saavat etumatkaa abeihin verrattuna.
Kaisa Kanninen ei tiennyt lukion päättyessä, mitä hän haluaisi tehdä tulevaisuudessa.
Välivuonna hän työskenteli täyspäiväisesti vaatemyyjänä.
”Loppuvuodesta minulle tuli sellainen tunne, että nyt on pakko päästä opiskelemaan. Työ oli kuitenkin sen verran tylsää.”
Kanninen pääsi opiskelemaan Haaga-Heliaan tradenomiksi.
”Se oli ehkä sellainen turvallinen ratkaisu. Nyt uskallan kokeilla sitä, mikä minua oikeasti kiinnostaa.”
Kanninen pyrkii kesän pääsykokeissa opiskelemaan estetiikkaa ja taidehistoriaa. Tradenomiopintoja Kanninen ei aio hylätä, vaikka hän pääsisi sisään.
”Minua kiinnostaa työ mainonnan ja markkinoinnin parissa. Estetiikan avulla pystyisin erottautumaan muista tradenomeista.”
Nykymuotoista pääsykoetta Kanninen ei lähde kritisoimaan.
”Opeteltavat asiat eivät ole mahdottomia. Koe vaatii paljon työtä ja ennen kaikkea motivaatiota alaa kohtaan.”
Maria Ruuska
Kuva Tuomas Karppinen
