Tommi Forsström, 29, on muusikko, levykauppias ja levy-yhtiön perustaja.
Kaj Sotala, 22, on Piraattipuolueen tiedottaja.
Piraattipuolueen Kaj Sotala vapauttaisi kaiken musiikin epäkaupallisen käytön. Musiikin monitoimijan Tommi Forsströmin mukaan siitä kärsivät eniten pienet ja keskisuuret artistit ja levy-yhtiöt.
Erä 1: Tekijänoikeudet
KS: ”Musiikin epäkaupallisen käytön pitäisi olla täysin vapaata ja laillista.”
TF: ”Taiteellinen itsemääräämisoikeus on tärkeintä. Jokaisella pitää olla oikeus tekemäänsä tuotteeseen elämänsä loppuun asti. Kukaan muu ei ole oikeutettu päättämään, millä ehdoilla musiikkia jaetaan.”
KS: ”Epäkaupallista kopiointia on täysin mahdotonta valvoa.”
TF: ”Totta, mutta edellä mainitusta lähden. Minunkin mielestäni pikkutekijöitä on turha jahdata. Mutta ihmisiin, jotka järjestelmällisesti jakavat musiikkia ilman tekijöiden lupaa, pitäisi kohdistaa valvontaa ja seuraustoimia.”
KS: ”Yksittäisten tekijöiden kulttuurin tuottamiseen riittäisivät lyhyemmät tekijänoikeudet. Nykykesto hyödyttää vain muutamaa suurta levy-yhtiötä ja tekijää. EU haluaa pidentää tekijänoikeuksia ja perustelee sitä artistien eläke-päivien turvaamisella. Todellisuudessa yksittäisille artisteille tulot ovat kirjaimellisesti muutamia pennejä.”
TF: ”En pysty heittämään lukemaa hyväksi tekijänoikeudeksi. Kymmenen vuotta kuulostaa lyhyeltä, 70 vuotta pitkältä.”
Erä 2: Kärsijät
KS: ”Ei ole todettu, että musiikin jakaminen oikeasti aiheuttaisi musiikin tekijöille suurta hallaa. Ainoat, jotka kärsivät siitä, ovat isot nimet.”
TF: ”Piratismi ei ole enää ykkösuhka, mutta ei se musiikkia edistäkään. En ole isojen puolella, mutta käytännössä edustamani pienet ja keskisuuret toimijat ovat pahiten kusessa. Teidän mielestänne tulot pitäisi tehdä jollain muulla kuin myydyllä musiikilla, mutta ainoastaan nollabudjettilaisilla ja isoilla yhtiöillä on siihen valmiudet. Tulevaisuus, jossa tarjolla on vain nämä vaihtoehdot, näyttää todella synkältä.”
KS: ”Tutkimusten mukaan lataaminen parantaa myös pienten ja keskitasoisten artistien pärjäämistä. Musiikin kokonaismyynti on vain kasvanut, ainakin Yhdysvalloissa. Digitaalinen myynti on siitä vastuussa.”
TF: ”Uskoni digitaalimyyntiin on nollaluokkaa. Miksi ihmiset maksaisivat siitä, mitä on saatavilla ilmaiseksi sekä laillisesti että laittomasti? Bittien osto dollari per biisi on monien mielestä liikaa, vaikka yllättävän merkittävä osuus levyn loppuhinnasta tulee asioista, jotka eivät kadonneet fyysisen maailman kadotessa.”
Erä 3: Bisnesmallit
KS: ”Netin kautta on suhteellisen helppo löytää uutta yleisöä. Netissä on uusia liikemalleja, kuten se, että bändi tekee levyn tuloilla, jotka se on kerännyt faneilta etukäteen.”
TF: ”Niiden mallien takana on pitkän linjan yhtyeitä. Vaikka netti helpottaa yleisön luokse pääsemistä, ei yleisö ole minnekään kasvanut. Markkinat ovat ylisaturoituneet. Käytännössä lähes kaikissa suomalaisissa keskisuurissa levy-yhtiöissä mietitään tällä hetkellä, että olikohan tämä nyt tässä. Musiikin markkina-arvo romahtaa, mikä on suurin uhkakuva. Netti pilasi siis kaiken.”
KS: ”Spotify on mainio esimerkki laadukkaasta palvelusta, josta ihmiset ovat valmiita maksamaan. Jos väestö saadaan maksamaan kymppi kuussa, loppusumma voi kasvaa suuremmaksi, mitä levyteollisuus koskaan on tienannut. Jos vertaisverkkojuttuja ei olisi ollut, olisiko koskaan tullut Spotifyn kaltaista palvelua? Vertaisverkot pakottivat levy-yhtiöt kilpailemaan lataamisen kanssa.”
TF: ”Niin paljon kuin rakastankin Spotifyä, on vaikea nähdä siinä toimivaa bisnesmallia. Mutta Spotify on silti hieno osoitus siitä, että toivoa on. Ihmiskunnalla on vain se ongelma, että jos jostain ei tarvitse maksaa, niin sitten siitä ei makseta.”
KS: ”Netin puolella Google on hyvä esimerkki firmasta, joka pärjää hyvin mainostuloilla.”
TF: ”Google on miellyttävä poikkeus nettimainonnassa. Mielenkiinnolla odottelen, miten Spotify saa sijoittajien rahat takaisin.”
Matti Markkola
