Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnin parantamiseen on viime päivinä perätty ratkaisuja.
Yksinäisyyden kokemus, väsymys ja uupumus lisääntyivät korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa sen jälkeen, kun opetuksessa siirryttiin keväällä 2020 etäyhteyksien päähän.
Loppuvuodesta uutisoitiin hälyttävistä kyselytuloksista, joiden mukaan korkeakouluopiskelijat ovat uupuneempia kuin aiemmin.
Viime viikkoina opiskelijat ovat kritisoineet valtiojohtoa siitä, että opiskelijoille lähetetään pelkkiä ”jaksuhaleja” ja ”tsemppiviestejä”.
Tiistaina 2. maaliskuuta hallitus järjestikin toisen asteen- ja korkeakouluopiskelijoille odotetun tiedotustilaisuuden, jossa opiskelijat pääsivät itse esittämään ministereille haastattelukysymyksiä videoyhteyden välityksellä.
Opetusministeri Jussi Saramo (vas), korkeakouluopinnoista vastaava tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk) ja pääministeri Sanna Marin (sd) vastasivat opiskelijoiden kysymyksiin etäopiskelusta ja pitivät puheenvuoroja toisen asteen maksuttomuudesta ja oppilaitoksille myönnetyistä rahoituksista.
Kiva ele, mutta ei riitä, totesivat opiskelijaliitot.
Tilaisuuden jälkeen Suomen ylioppilaskuntien liitto Syl vaati hallitukselta ”aitoja ja konkreettisia” tekoja opiskelijoiden tilanteen parantamiseksi.
Hallituksen infon voi katsoa täällä.
Opiskelijoiden mielenterveyttä edistävän Nyyti ry:n puheenjohtaja Sanni Lehtinen kuvaa korkeakouluopiskelijoiden kokevan olevansa ikään kuin unohdettu, väliinputoajaryhmä.
Aiemmin Syl:n puheenjohtajana toiminut Lehtinen on myös vihreiden kuntavaaliehdokas, jonka yhtenä kampanjakärkenä ovat mielenterveysteemat.
Pandemian vaikutuksesta eri alojen työntekijöille on käyty runsaasti keskustelua, samoin kouluissa olevien lasten ja nuorten arkielämälle.
Korkeakouluopiskelijat jäävät Lehtisen mukaan muiden ryhmien varjoon.
Vaikka ensimmäisen koronakevään alkusokki on laantunut, opiskelijoiden tilanne ei ole muuttunut helpommaksi, Lehtinen sanoo.
Poikkeusolojen pitkittyminen näyttää vaikuttavan suureen osaan opiskelijoista kielteisesti.
Hän nostaa esiin ison joukon selvityksiä ja tutkimuksia, joiden kaikkien viesti on sama: yhä useampi uupuu ja väsyy.
”Eri tutkimuksissa korostuu, että on selkeästi joukko opiskelijoita, joille tämä tuntuu tosi pahalta ja joille poikkeusolojen haittapuolet kasautuvat.”
Vaikeassa tilanteessa ovat myös opintojensa alkuvaiheessa olevat opiskelijat. Etäopiskelu on haitannut heidän kiinnittymistään opiskelijayhteisöön.
Lehtisen mukaan kaikki opiskelijat eivät edes koe kuuluvansa osaksi jotakin yhteisöä.
Helsingin yliopiston etätyösuositus säilyy voimassa kesäkuun loppuun saakka.
Ja maanantaina 8. maaliskuuta on alkamassa aiempaa tiukempi sulkutila, jolloin moniin harrastuspaikkoihin ja ravintoloihin ei ole pääsyä.
Lehtinen pitää ymmärrettävänä sitä, ettei luentosaleihin ole nyt asiaa, mutta:
”Kun tilanne paranee, pitäisi miettiä, millaisia hybridiratkaisuja voitaisiin järjestää, että ihan kaikkea ei tarvitse tehdä etänä”, Lehtinen sanoo.
Lehtisen mukaan myös kirjastojen avaaminen rajatulle ihmismäärälle niin, että terveysturvallisuus huomioidaan, helpottaisi monen opiskelijan arkea.
Ratkaisujen pohtiminen on kuitenkin korkeakoulujen vastuulla, Lehtinen sanoo.
Helsingin yliopiston kehitysjohtajan Susanna Niinistö-Sivurannan mukaan myös yliopisto seuraa kehityskulkua huolestuneena.
Seurantaa etäopintojen vaikutuksista opiskelijoille yliopisto on tehnyt HowULearn-kyselyiden avulla.
Keväällä 2020 kyselyissä oli mukana poikkeustilanteeseen liittyviä väittämiä, joilla saatiin tietoa syksyllä 2019 aloittaneiden kandiopiskelijoiden etäopiskelukokemuksista.
Kevään 2020 etäopiskelua koskevien kyselytulosten perusteella osa opiskelijoista koki oppimisympäristönsä etäopiskelussa jopa aiempaa positiivisemmin, mutta osa selvästi kielteisemmin.
Kyselyssä opiskelu-uupumuksen osalta keväällä 2020 ei havaittu ryhmätasolla merkittävää lisääntymistä, mutta kehitysjohtaja huomauttaa, että trendi on ollut nouseva useamman vuoden ajan, jo ennen pandemiaa ja etäopintoja.
Etäopiskelu näytti lisäävän kyynisyyden tunnetta.
Kyselytulosten perusteella on keskeistä, että opiskelussa kiinnitettäisiin erityisen paljon huomiota siihen, miten taataan opiskelijoiden vertaistuki oppimisessa.
Lisäksi pitäisi varmistaa se, että opiskelijoille tarjotaan oppimista tukevia tehtäviä ja oppimista tukevan palautteen saaminen. Vastaava kysely ollaan toteuttamassa myös tänä keväänä.
Kehitysjohtajan mukaan yliopisto voi tukea opiskelijoiden hyvinvointia erilaisilla palveluilla.
Opiskelijoille on tarjolla erilaisia tapahtumia, jotka nekin järjestetään verkossa.
Yliopisto järjestää esimerkiksi etäopiskelutuokioita Zoomissa viikoittain, Unisport pitää taukojumppia.
Keskeinen yliopiston tehtävä on kuitenkin järjestää laadukasta opetusta, myös etäopetuksessa.
Niinistö-Sivurannan mukaan opettajille on tarjottu esimerkiksi pedagogista konsultaatiota ja konkreettista tukea teknologisissa kysymyksissä, kun luentoja on järjestetty videoyhteydellä.
”Nyt on kehitytty jo paljon etäopetuksessa ja digivälineissä, mutta inhimillisen kohtaamisen merkitystä ei voi oikein millään korvata. Se fiilis, joka syntyy kampuskohtaamisissa on nyt meidän kaikkien ulottumattomissa.”
Kehitysjohtajan mukaan yliopisto pyrkii syksyllä 2021 ”kaikin keinoin” turvaamaan sen, että lähiopetusta voitaisiin aloittaa pienissä ryhmässä, vaikka rokotekattavuus olisikin yhä riittämätön ja virustilanne epävarma.
Kehitysjohtajan mukaan yliopistoa ja itseoppimistiloja aiotaan avata heti, kun se on mahdollista.
Apua opiskelussa jaksamiseen tarjoavat YTHS, Helsingin yliopiston opintopsykologit ja -papit
Vertaistukea on tarjolla esimerkiksi Nyyti ry:n chateissa ja Hyyn Discord-yhteisöllisyysalustalla.
Neuvontaa opiskelukykyä ja hyvinvointia koskevista kysymyksistä saatavissa esimerkiksi Ohjauskulman hyvinvointitiistai -verkkotapahtumissa.
Oikaisu: Juttua korjattu 5.3.2021 kello 18.02. Kehitysjohtajan sukunimi korjattu oikeaan muotoon.
