Miltä Kuun pinta tuntuisi, jos sitä koskettaisi kädellä?

Lasten tiedekysymyksistä viis, nyt ratkotaan henkisten lasten kysymyksiä. Lähetä oma kinkkinen tiedekysymyksesi sekä kysyjän nimi ja ikä osoitteeseen toimitus@ylioppilaslehti.fi.

T:Teksti:

|

K:K: Iisa Pappi

Jos Kuun pintaa koskettaisi kädellä, miltä se tuntuisi? 

Eveliina, 34 

”Kuussa on käynyt toistaiseksi vain 12 ihmistä, eikä kukaan heistä koskettanut paljaalla kädellä Kuun pintaa. Pinnan materiaalia on kuitenkin tuotu Maahan osana Apollo-lentoja. Kuuta peittää kivimurska ja pöly, jota kutsutaan regoliitiksi. Se on lukemattomien asteroiditörmäysten murskaamaa tavaraa, jossa on mukana törmäysten sulattamaa lasia.  

Koska Kuussa ei tuule eikä vesi virtaa, siellä ei ole hiovaa eroosiota. Pinnan aines onkin erittäin teräväreunaista eikä sen taputtelu tuntuisi hiekkarantaisen mukavalta. Regoliittia voi verrata erittäin hienojakoiseen lasimurskaan. Se on myös sähköisesti varattua ja takertuu aivan joka paikkaan. 

Kuun pinnalla vallitsee lähes täydellinen tyhjiö. Jos käden paljastaisi lyhyesti taputellakseen Kuun pintaa, tyhjiölle altistumisesta voisi kyllä selvitä ilman vakavia vaurioita. Kuun pinnan hienojakoinen materiaali on hyvin huokoista, joten hiekkakakkuja voisi tehdä keskipäivälläkin. Lämpötila pinnalla vaihtelee -170 asteesta 120 asteeseen. Kannattaisi kuitenkin varoa koskemasta isompiin kiviin, sillä ne olisivat erittäin kuumia ja kylmiä. 

Nasan valokuvaaja Terry Slezak tuli koskettaneeksi Kuun pinnalle tippunutta filmisäiliötä vuonna 1969, kun Apollo 1 -astronautit olivat juuri palanneet historialliselta kuumatkaltaan. Säiliötä peittänyt kuupöly takertui Slezakin sormiin. Hän päätyi astronauttien kanssa karanteeniin, sillä tuolloin ei vielä voitu olla varmoja, etteivät nämä olisi altistuneet jonkinlaisille kuupöpöille. Slezak kuvaili pölyn näppituntumaa erittäin karkeaksi, sellaiseksi, jota voisi käyttää hionnassa. Pöly värjäsi hänen sormenpäänsä tummanharmaiksi.” 

Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan asiantuntija Anne Liljeström 

Minkä takia niin monet eläimet sekä virtsaavat että parittelevat samalla elimellä? 

Johannes, 30 

”Sekä virtsa että siittiöt täytyy jotenkin saada ulos elimistöstä. Ne kulkevat selkärankaisilla samaa reittiä varmaankin sen johdosta, että kivekset kehittyvät samasta kudoksesta kuin munuaisten esivaihe. 

Kuitenkin vain nisäkkäät virtsaavat siittimellään, koska ainoastaan meillä virtsaputki jatkuu umpinaisena siittimen päähän asti. Matelijoilla ja linnuilla siittimessä on siemennesteelle vain kouru (ja useimmilla linnuillahan ei ole kunnon siitintä laisinkaan). Umpinaista putkea pitkin siittiöt varmaankin päätyvät varmimmin perille asti. 

Mutta sitä ei kukaan oikein enää muista, miksi kivekset alun perin ruvettiin tekemään munuaisten tykötarpeista, koska siitä on niin kauan.” 

Eläinlääketieteellisen anatomian ja kehitysbiologian yliopistonlehtori Mikael Niku, Helsingin yliopisto