Tuore terveydenhuoltoon liittyvä lakimuutos voi jatkossa aiheuttaa eriarvoisuutta eri-ikäisten opiskelijoiden välille.
Kyse on vuodenvaihteessa voimaan tulleesta perusterveydenhuollon hoitotakuusta, jossa määritellään hoitoon pääsyn enimmäisaika niin hyvinvointialueilla, vankiloissa kuin YTHS:lläkin.
Enimmäisajat pitenivät vuoden 2025 alusta alkaen niin, että jatkossa kiireettömään hoitoon on päästävä kolmessa kuukaudessa ja suun terveydenhuoltoon kuudessa kuukaudessa.
Aiemmin YTHS:n yleis- ja mielenterveyspalveluissa on noudatettu 14 vuorokauden ja suunterveydessä neljän kuukauden hoitotakuuta.
Uudistus on osa Petteri Orpon (kok) hallituksen säästötoimia.
Nyt voimaan tulleet muutokset eivät kuitenkaan koske alle 23-vuotiaita. Käytännössä siis yli 23-vuotias opiskelija saattaa jatkossa päästä hoitoon kuusi kertaa hitaammin kuin vuotta nuorempi kurssikaverinsa.
Tällä hetkellä noin neljäsosa YTHS:n palvelujen piiriin kuuluvista opiskelijoista on alle 23-vuotiaita, eli valtaosa korkeakouluopiskelijoista jää nopeamman hoitotakuun ulkopuolelle.
YTHS:n käyntitilastot osoittavat, että esimerkiksi mielenterveyden palvelujen kysyntä ja käyttö eivät ole ikäperusteisia vaan ne ovat korkeimmillaan sekä opintojen alku- että loppuvaiheessa, jolloin opiskelijat kokevat voimakasta kuormitusta. Suunterveyden palveluiden käytön tarve on suurempaa 23 vuotta täyttäneillä kuin alle 23-vuotiailla.
Toisaalta hoitotakuun väljentymisen myötä YTHS kertoo pystyvänsä entistä varmemmin tuottamaan palvelut luvatuissa määräajoissa.
Hallituksen esityksessä alle 23-vuotiaiden ”positiivista erityiskohtelua” perustellaan muun muassa sillä, että nuoruusiän kulun on katsottu vaikuttavan keskeisesti yksilön koko myöhempään elämänkaareen. Siksi lasten ja nuorten mahdollisiin ongelmiin halutaan puuttua nopeasti ja matalalla kynnyksellä.
Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön hallitussihteeri Suvi Velic huomauttaa, että kaikissa tapauksissa hoitoon on edelleen päästävä ”kohtuullisessa ajassa” potilaan yksilöllinen tilanne ja lääketieteelliset seikat huomioiden.
Käytännössä monissa tilanteissa myös yli 23-vuotiaat pääsevät hänen mukaansa hoitoon huomattavasti kolmen kuukauden enimmäisaikaa nopeammin.
”Yksilöllisessä arviossa hoidon tarpeesta arvioidaan aina se, tarvitseeko potilas hoitoa nopeammin kuin lain sallimassa enimmäisajassa”, Velic toteaa.
Entä onko uudistuksella vaikutusta opiskelijoiden YTHS-maksuun? Pitäisikö yli 23-vuotiaiden joutua maksamaan heikentyneestä palvelusta hieman vähemmän?
Velicin mukaan lakimuutoksella ei ole maksuun vaikutusta, sillä se on veroluontoinen maksu, joka ei ole vastike opiskelijan saamasta yksilöidystä palvelusta.
Terveydenhoitomaksu on maksettava myös tilanteissa, joissa opiskelija ei käytä lainkaan YTHS:n palveluja.
Korkeakouluopiskelijoiden terveydenhoitomaksu on tänä vuonna 71,20 euroa lukuvuotta kohden. Summa on 2,40 euroa viime vuotta pienempi, sillä korkeakouluopiskelijoita on arvioitu olevan tänä vuonna enemmän kuin viime vuonna.
