Kun kävelee nurmikolla, joutuvatko pienet eläimet mullan alla puristuksiin?
Alli, 29
”Nurmikolla kävellessä paine jaloista jakautuu laajalle alueelle ja vaikuttaa vain maan pintaosaan. Nurmikon alla oleva maaperä on huokoista, ja huokoset voivat olla ilman tai veden täyttämiä. Kävellessä huokoset painuvat kasaan ja tekevät maasta joustavan. Joustavuutta lisää eloperäisen aineksen määrä, joka on tyypillisesti mullassa suuri. Maaperän joustavuus vähentää paineen vaikutusta pieniin eläimiin vähän kuin jumppamatolla kävelisi.
Monet maaperässä elävät eläimet liikkuvat syvemmällä maassa, missä paineen vaikutus on huomattavasti pintaosaa pienempi tai sitä ei ole lainkaan. Ne myös liikkuvat maaperän huokosissa tai käytävissä, joissa paine on pieni verrattuna tiiviiseen maamassaan.
Pienillä eläimillä on rakenteellisia ominaisuuksia, jotka auttavat kestämään painetta. Hyönteisillä on ulkoinen suojaava tukiranka, joka muodostuu kitiinistä. Isoimpien matojen keho taas koostuu joustavasta, jaokkeisesta lihaskudoksesta, joka mahdollistaa liikkumisen ahtaissa tiloissa. Lisäksi madoilla on kehossaan nesteen täyttämiä onteloita, jotka auttavat kestämään puristusta ja säilyttämään kehon muodon paineen alla.
Pienet eläimet voivat kokea puristusta liikkuessaan maan pintaosassa, jos ihminen sattuu astumaan niiden yläpuolelle. Puristus on kuitenkin huokoisessa mullassa niin kevyt, ettei se eläimiä haittaa. Toisenlainen tilanne syntyy, jos maa on hyvin tiivistä, sen huokostilavuus on pieni ja maan päällä liikutaan raskailla koneilla.”
Maaperägeologian tutkimusprofessori Antti Ojala, Geologian tutkimuskeskus
Geologi Kati Ahlqvist (FM geologia ja FM ekologinen eläintiede), Geologian tutkimuskeskus
Voiko ihminen palella vain tietystä kohtaa kehoa, jos hän on muutoin tyytyväinen vallitsevan lämpötilaan? Riitelemme tästä kotona, kun tyttökaveri valittaa, että nenää palelee. Minusta se ei ole mahdollista.
Kalle, 33
”Kylmä ilma saa elimistön kuljettamaan verta iholta poispäin lämmittämään sisäelimiä, eli pintaverenkierto vähenee. Jos joku ihoalue altistuu kylmälle, kuten paljas nenä pakkasella tai paljaat jalat lumihangessa, verenkierto sillä alueella vähenee ja kyseistä kohtaa alkaa luonnollisesti palella.
Toki nenä tai varpaat voivat palella ilman, että muuten on kylmä. Tämän on varmaan moni kokenutkin. Mahtaisiko mieslapsen kohdalla ongelma olla enemmän terminologinen – palelu voi ehkä hänen mielessään tarkoittaa kokonaisvaltaisempaa asiaa kuin pelkkää kylmän aistimista?”
Anatomian osaston vanhempi yliopistonlehtori Maarit Hölttä, Helsingin yliopisto
