Helmikuussa Helsingin Sanomat uutisoi tutkimuksesta, jossa kartoitettiin puheenaiheita, jotka yliopisto-opiskelijat kokevat vaikeiksi opetustilanteissa.
Tällaisia aiheita ovat sukupuoli, etninen tausta ja politiikka. Oikeistolaiset kokivat aiheet vaikeammiksi kuin vasemmistolaiset tai vihreät.
Pian kokoomusopiskelijat julkaisivat somessa huolestuneen tekstin. Instagram-päivityksen mukaan ”Helsingin yliopiston opiskelijapolitiikassa eletään haastavaa aikaa, jossa kärjistyneesti vasemmistolaiset näkökulmat ovat saaneet yhä laajempaa hyväksyntää suurien edustajistoryhmien keskuudessa.” Osa oikeistolaisista pelkää kertoa näkemyksiään ja liittyä opiskelijaliikkeeseen ”ahdistavan ilmapiirin vuoksi”. Liittohallituksen jäsen kertoo, että ”oman olemassaolonsa jatkuva perustelu on uuvuttavaa”. Edustajiston kokouksessa liki puolet edustajistosta käveli ulos kesken kaiken, julkaisussa kerrotaan.
Mitä opiskelijapolitiikassa tapahtuu?
Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (Hyy) talousarviosta sopiminen on pitkä prosessi. Budjettia käsitellään kuukausia useissa ylioppilaskunnan toimielimissä. Lopulta siitä päätetään koko edustajiston kokouksessa. Siellä opiskelijapoliitikkojen muodostamien ryhmien välille syntyi skismaa, joka purkautui lähes puolen edustajiston ulosmarssiin joulukuussa. Kokouksesta poistuivat Help, Keskeiset, Kokoomus, Osakunnat ja Snäf.
”Kokouksessa esitettiin pienempiä sopeutuksia, kuin mitä oltiin pohjaesityksessä esitetty”, kertoo Kokoomusopiskelijoiden varapuheenjohtaja Emilia Junnila.
”Maailmanpyörän ryhmät ja Hyal olivat keskustelleet ennakkoon informoimatta avoimesti muita. Se koettiin muiden työn alentamisena.”
Junnilan mukaan ulosmarssi oli tapa osoittaa turhautuminen budjettiprosessiin.
Vasemmisto-opiskelijoiden puheenjohtaja Nea Hakala ymmärtää turhautumisen.
”Osa koki, ettei kokouksessa ollut tosiasiallista mahdollisuutta vaikuttaa lopputulokseen. Keskusteluista ennen kokousta ei kommunikoitu kaikille”, Hakala sanoo.
”Nyt on nostettu käsi ylös virheen merkiksi. ”
Hakala viittaa ryhmiin, jotka eivät osallistuneet ulosmarssiin, eli Sitoutumattomaan vasemmistoon, Vihreisiin, Osyyn ja Hyaliin.
Hakalan mukaan muistakaan ryhmistä ei kuitenkaan tuotu ennen kokousta yleisesti omia ehdotuksia tietoon.
”Kommunikaatio riippuu kaikista osapuolista.”
Hänen mukaansa kaikki ulosmarssineet ryhmät eivät ole osallistuneet keskusteluihin, joissa tilannetta on myöhemmin puitu.
Hakala toimi kyseisessä kokouksessa Hyyn hallituksen puheenjohtajana. Tässä haastattelussa hän kommentoi Vasemmisto-opiskelijoiden edustajana.
Keskusteluilmapiirin ruotiminen ei tyhjene yhteen kokoukseen. Junnila kertoo, että kokoomusopiskelijat julkaisivat sometekstin, koska Helsingin Sanomien juttu huolestutti heitä.
”Että identifioidut oikeistoon, siitä tulee hankala olo ja politiikasta puhuminen vaikeutuu. Kenenkään ei pitäisi joutua kokemaan turvattomuuden tunnetta, koska on jotain mieltä.”
Miten turvattomuus näkyy kokoomuslaisten opiskelijoiden arjessa?
”Olen kuullut, että joku on kertonut olevansa kokoomuslainen ja joutunut kohtaamaan vähättelyä. Sävy on kyseenalaistava eikä utelias. Olen kuullut tapauksesta, jossa on ihmetelty, miten joku voi olla kokoomuslaisen kaveri. Kyllä se kertoo, että on vahva polarisaatio käynnissä”, Junnila sanoo.
”Kokouksessa kokoomuslaisen puheenvuorolle on naureskeltu. Olen saanut aggressiivistakin viestiä, koska olen kokoomuslainen. Ei se kivalta tunnu.”
Junnila sanoo, ettei voi näyttää viestiä, koska hän on blokannut henkilön somessa. Henkilö ei hänen mukaansa ole aktiivinen opiskelijapolitiikassa.
Vasemmisto-opiskelijoiden Hakalan mukaan kokoomusopiskelijoiden julkaisussa vedettiin yhtä kuin -merkki yliopistolla käytävän keskustelun ja opiskelijapolitiikan välille.
”Tutkimus viittaa opiskelijoiden välisiin vuorovaikutussuhteisiin. Edustajisto on poliittinen toimielin, jossa debattiin kuuluu kriittinen keskustelu, myös konfliktit ja erimielisyydet”, Hakala sanoo.
Hän on toiminut opiskelijapolitiikassa vuodesta 2018. Keskusteluilmapiirin parantamisesta on puhuttu Hakalan mukaan pitkään.
”En ihan ymmärrä, mitä niillä ’kärjistyneillä vasemmistolaisilla mielipiteillä’ tarkoitetaan.”
Kysytään kokoomusopiskelijoiden Junnilalta.
”Jotkut osallistuvat Elokapinan toimintaan tai kokevat radikaalimman toiminnan hyväksyttäväksi, ja haluavat osallistua siihen. On jopa esitetty nykyisen talousjärjestelmämme kaatamista ja sen korvaamista sosialistisella järjestelmällä.”
Eikö vassareiden ja kokkareiden molemminpuolinen pilkka ole aina kuulunut opiskelijapolitiikkaan?
Junnila ei ole varma. Hän on ollut mukana opiskelijapolitiikassa vuodesta 2020. Junnilan mukaan kokoomusopiskelijoiden kannanoton ei ollut tarkoitus syyllistää.
”Ei ole missään tilanteessa ok naureskella myöskään vasemmistolaisille. Se on epäkunnioittavaa käytöstä.”
Hakala arvelee, että mielipiteiden yleisellä polarisoitumisella on vaikutuksensa myös opiskelijapolitiikassa. Edustajistoa jakavat Hyyn talouden sopeuttaminen ja Israelin miehityspolitiikka.
Hakalan mukaan uutta on se, että aidon keskustelun sijaan ”yritetään laittaa kapuloita rattaisiin”.
Hänen mukaansa edustajistossa on keksitty sääntövetoisia keinoja, joilla ratkaisuvalta pidätetään hallitukselta ja siirretään edustajistolle, kun politiikka ei miellytä. Lisäksi
Hyyn toiminnasta on kanneltu lukuisia kertoja hallinto-oikeuteen ja oikeuskanslerille. Ylioppilaslehti uutisoi asiasta syksyllä 2022.
Joutuuko myös vasemmistolaisuuttaan perustelemaan?
”Kyllä”, Hakala sanoo.
”Jos yliopistolla ei päädy tilanteeseen, jossa omia näkemyksiä haastetaan, se vasta olisi huolestuttavaa.”
Kuulostaa uskottavalta, että kokoomuslaisuudesta saa nyt kuulla kuittailua. Opiskelijat ovat vastustaneet Suomen oikeistohallitusta useissa mielenosoituksissa.
Hakalan mukaan se johtuu siitä, että leikkaukset osuvat opiskelijoihin.
”Olisi hienoa kuulla myös kokoomuksesta kriittisiä ääniä siihen politiikkaan, koska se vaikuttaa ihmisiin, keiden kanssa yliopistoyhteisössä ollaan.”
Kuviota voi värittää poliittinen spinnaus: konkreettiset esimerkit koville väitteille ilmapiirin huonontumisesta ovat vähäisiä ja koskevat kuulopuheita yliopistolla, eivät niinkään edustajistoa.
Siellä roolit näyttävät vaihtuneen: suurin ryhmä on sitoutumaton vasemmisto, ja vasemmisto-opiskelijat vastaavat somessa kipakasti takaisin vähemmistössä oleville kokoomusopiskelijoille, jotka peräänkuuluttavat empatiaa.
Sekä Junnila että Hakala painottavat, etteivät halua lietsoa kahtiajakoa. Molemmat toivovat rakentavaa keskustelua.
”Korkeakoulumaailmassa ihmisten toivoisi olevan kiinnostuneita siitä, että ollaan asioista eri mieltä. Eri poliittisiin ryhmiin kuuluvat voivat olla ystäviä”, Junnila sanoo.
”Puoluekirja ei kerro, millainen ihminen olet.”
