Uskonnolla voidaan edistää radikaalia politiikkaa ja jopa sotaa. Venäjä ja sen hyökkäyssota Ukrainaan on siitä malliesimerkki.
Yksi presidentti Vladimir Putinin tukijoista on oligarkki Konstantin Malofejev. Konservatiivisuskonnollisen Malofejevin on epäilty olevan Ukrainan Krimin valtauksen ja sinne asetetun nukkehallituksen keskeisiä suunnittelijoita.
Euroopassa Malofejev on rahoittanut muun muassa CitizenGo-lobbausjärjestöä. Se tuki kansanedustaja Päivi Räsästä (kd), kun häntä syytettiin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Syytteet hylättiin hovioikeudessa.
Uskonto yhdistää idän ja lännen äärikonservatiiveja. Eurooppalaiset lobbausjärjestöt ovat saaneet rahaa Yhdysvaltojen ja Venäjän uskonveljiltä. Rahan avulla järjestöt vastustavat aborttia ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia, joten suurvaltojen konservatiivit voivat vaikuttaa välillisesti jopa eurooppalaiseen lainsäädäntöön.
Suomessa uskonto ei aiheuta suurta railoa eduskuntapolitiikassa, kerrotaan vuonna 2023 julkaistussa Helsingin yliopiston tutkijoiden Uskonto, politiikka ja suomalaisten asenteet -raportissa.
Sen sijaan suomalaisen politiikan marginaalissa, jossa väärä tieto ja salaliittoajattelu niittävät suosiota, uskonnolliset näyt limittyvät yhteiskunnallisen analyysin kanssa.
Ylioppilaslehti perehtyi Tukholman profetiaan. Se on suomettumisen ajan jäänne, joka nostaa päätään aina, kun huoli Venäjän hyökkäyksestä kasvaa.
Venäjää myötäilevät kansalaisaktivistit ja pienpuolueet ovat ottaneet kyseisen, Suomen aluemenetyksiä ennakoivan profetian omakseen. He lietsovat sillä pelkoa Suomen joutumisesta sotaan.
Maallistuneetkaan yhteiskunnat eivät ole immuuneja uskonnon varjolla tehdylle poliittiselle mielipiteenmuokkaukselle.
