Niin metsä vastaa kuin sitä lämmittää

Palstalla ekokriisi näkyy.

T:Teksti:

|

K:K: Pauliina Nykänen

Lottovoitto. Siltä ilmastonmuutoksen vaikutukset metsäteollisuuteen ensin kuulostavat. 

Kun ilmasto lämpenee, Suomen kasvukausi pitenee, ja ilman hiilidioksidipitoisuus kohoaa. Muutos kiihdyttää metsien kasvua. Metsille on tarvetta, sillä fossiilisista raaka-aineista tehdyt muovipakkaukset ja polttoaineet halutaan korvata puusta tehdyillä. 

Vaikuttaa siltä, että Suomen metsissä on tulevaisuudessa yhä enemmän puuta, ja puutuotteille yhä enemmän kysyntää. Torille? 

Luonnonvarakeskus Luken tutkimuspäällikön Markus Melinin mukaan lottovoittoa ei ole näköpiirissä, sillä ilmaston lämmetessä myös metsätuhot lisääntyvät. 

Riskeistä merkittävimpinä Melin pitää tuhohyönteisiä ja sienitauteja. Lämmössä ne lisääntyvät tehokkaammin ja leviävät pohjoisemmaksi. Melin mainitsee esimerkkeinä Keski-Euroopan ja Etelä-Ruotsin: 

”Siellä on tuhot olleet mittakaavassa, mitä ei aiemmin osattu edes kuvitella.” 

Sään ääri-ilmiötkin lisääntyvät. Vuoden 2021 kesän kuivuus aiheutti metsäpaloja esimerkiksi Kalajoella. 

Talvisin puiden rungot ja oksat katkeilevat pohjoisessa, kun kosteus lisääntyy ja lumikuormat käyvät painavammiksi. Etelässä tuuli kaataa enemmän puita, sillä routa ei enää ankkuroi juuria maahan.  

Puuta kaatuu, palaa ja kuolee. 

Ilmaston lämpeneminen yhtäältä kiihdyttää metsien kasvua ja toisaalta lisää metsätuhoja, jotka pyyhkivät kasvuikäistä puustoa matalaksi. Mitä ilmastonmuutos tekee puun kokonaismäärälle? 

Tutkimusten mukaan metsätuhojen lisääntyminen voi ainakin osittain kumota lämpenemisen positiivisen vaikutuksen metsänkasvuun Suomessa. Tarkempia kokonaisarvioita ei ole, sillä metsätuhojen mittakaavaa on vaikea ennustaa.

Toistaiseksi ilmastotavoitteet rajoittavat – tai niiden pitäisi rajoittaa – puun käyttöä akuutimmin kuin varsinainen ilmastonmuutos. Suomen ympäristökeskuksen johtava tutkija Sampo Soimakallio on laskenut, että puuta saisi jatkossa hakata enimmillään 55–65 miljoonaa kuutiota vuosittain.

Laskelma perustuu ilmastolakiin, jonka mukaan Suomen hiilinielun pitää vuonna 2035 olla yhtä suuri kuin päästöjen. Käytännössä hiilineutraaliustavoite ei kuitenkaan ole niin tärkeä, että teollisuutta olisi kielletty hakkauttamasta puuta mielin määrin. Viime vuonna puuta hakattiin 75 miljoonaa kuutiota.

Hakkuiden vuoksi metsänielu on tavoitteesta pahasti jäljessä. Lisäksi ilmastonmuutos on heikentänyt nielua voimistamalla maan turvekerroksen hajoamista suometsissä. Hajoava turve vapauttaa suuren hiilivarastonsa ilmaan. Lämpeneminen siis vaikeuttaa lämpenemisen hillintää.

Metsäteollisuudelle noidankehä on viheliäs. Metsien hiilinielun nopea vahvistaminen edellyttää puunkäytön hillitsemistä, ja turpeen päästöjen voimistuessa tämä muutostarve kasvaa.

Ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi myös siihen sopeutuminen muuttaa metsäteollisuutta. Luken Markus Melin sanoo, että jatkossa teollisuus joutuu miettimään kuusen saatavuutta, sillä kuusi on jo nyt kärsinyt kuivuudesta ja tuholaisista merkittävästi. Toisaalta lehtipuut tulevat pärjäämään paremmin, joten niille voi kehittää lisäkäyttöä.

Tuhoriskien minimoimiseksi metsien hoitoa pitäisi kehittää monimuotoisuutta edistävään suuntaan.

”Monimuotoisuudeltaan köyhä metsä on tuhoille kaikkein alttein”, Melin toteaa.

Lottovoiton sijaan ilmastonmuutoksesta voisi puhua uhkapelinä, jonka riskit metsissä määrää kirves.