Joulu HeVi-osastolla

Palstalla kasvatetaan nälkää.

T:Teksti:

|

K:K: Pauliina Nykänen

Persimon 

Pirtsakan oranssi persimon kuuluu joulupöydän vakiohedelmiin, vaikka tieteellisesti se luokitellaan marjaksi. Persimon tunnetaan makeudestaan, mutta liian aikaisin syötynä herkku ei hivele makuhermoja. ”Jos se ei ole kypsä, maku piinaa miehen suun sekaisin”, kuvaili 1600-luvulla englantilainen tutkimusmatkailija, kapteeni John Smith kokemuksiaan syötyään persimonia Amerikassa. Persimonin syömisestä voi jäädä suuhun tympeä maku, joka johtuu persimonin korkeasta tanniinipitoisuudesta. Terveys-tubettajat väittävät persimonien voivan jopa tappaa syöjänsä tanniineillaan. Ei kuitenkaan ole todennäköistä, että jouluaterialla saisi syötyä itsensä hengiltä persimoneja ahmien. 

Punajuuri 

Jouluna sormet, virtsa ja uloste voivat yllättäen näyttää verisiltä, mutta ei hätää! Syyllinen on vanha tuttu punajuuri, joka värjää kaiken mihin koskee. Punajuuri on mielipiteitä jakavan jouluruoan, rosollin, pääraaka-aine. Vaikka ihmiset eivät punajuuresta yleensä kärsi, toiset verenimijät voivat kohdata loppunsa sen vaikutuksen alaisena: Communications Biology -lehdessä vuonna 2021 julkaistun tutkimuksen mukaan punajuurimehua ja synteettistä myrkkyä yhdistämällä voidaan tehtailla verta muistuttava cocktail, joka houkuttelee malariahyttysnaaraat varmaan kuolemaan. Samaa cocktailia on varottava käyttämästä kännipäissään surisevista jouluvieraista eroon pääsemiseksi. 

Lanttu 

Lantun – tuon Pohjolan appelsiiniksi kutsutun, pierulta haisevan C-vitamiinipommin – kuuluisi olla Suomen kansallisjuures. Palkittu tutkija, kasvigenetiikan dosentti Hannu Ahokas on todentanut, että lanttu on ”riidattomasti Suomesta”. Siis siitäkin huolimatta, että ruotsalaiset väittivät pitkään lanttua omakseen. Jatkosodassa suomalaisille sotilaille syötettiin rutkasti C-vitamiinia sisältävää lanttua, ettei olo olisi veltto ja hampaat tippuisi keripukin takia. Lanttulaatikkoa syödessään voi siis muistella veteraaneja. Sittemmin Nobel-palkittu kemisti A.I. Virtanen ehdotti toisen maailmansodan aikoihin, että sotilaan olisi hyvä syödä viikossa kilo lanttua. Kotirintamalla lanttu sen sijaan oli yksi ainoista elintarvikkeista, joita ei säännöstelty.