Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (Hyy) tavoite jäsenmaksuttomuudesta vuodelle 2025 ei toteudu. Se johtuu siitä, että Hyyn omistama, ravintola- ja kiinteistöbisneksestä vastaava Ylva kärsii nousevista koroista.
Ylva pyörittää Unicafe-ravintoloita ja vastaa Hyyn rakennushankkeista, kuten Hakaniemen Lyyra-toimistokorttelista ja keskustan Grand Hansa -hotellista.
Hyy suunnittelee nyt ensi vuoden toimintatalouden budjettia, jonka laadintaan vaikuttavat Ylvan tulevaisuudennäkymät ja arviot voitonjaosta omistajalleen.
Koronan aikana Ylvan liikevaihto puolittui 38 miljoonasta eurosta 19 miljoonaan euroon. Ylvan toimitusjohtaja Leea Tolvas kertoo, etteivät tulevaisuudennäkymät ole sen positiivisemmat.
”Tänä vuonna voitonjakoa ei tullut ollenkaan. Kevään tilinpäätöksessä totesimme, ettemme voi maksaa Hyylle mitään, jos aiomme selviytyä muista kuluistamme. Voittoa jaettiin nolla euroa.”
Ennen koronaa Ylva tuloutti Hyylle voitonjakona noin 2,8 miljoonaa euroa vuodessa.
Hyyllä on kriisitilanteita varten puskuri, johon se on vuosien varrella kerryttänyt rahaa. Sitä on käytetty tänä vuonna korvaamaan Ylvan aiheuttamaa aukkoa budjetissa, ja rahaa riittää vielä ensi vuoden puolelle. Loputtomiin puskurirahasto ei kuitenkaan riitä. Tilanne on Tolvaksen mukaan vakava.
”Ennennäkemättömät riskit ovat realisoituneet, ja ne vaikuttavat meihin osana markkinaa. Tilanne eroaa viime syksystä siten, että korot ovat yhä nousseet”, Tolvas sanoo.
”Ravintola- ja kiinteistöbisnes ovat elpyneet. Rakennushankkeet saadaan maaliin. Mutta kaikki syntyvä tuotto, joka normaalisti menisi voitonjakona Hyylle, menee kasvaneeseen euriboriin, marginaaleihin ja rahoituskuluihin.”
Rahoituskulut tarkoittavat rahoituksen saamiseen tai rahoitusvelkaan liittyviä sopimusvastuita ja pankkikuluja, kuten korkoja.
Hakaniemen purettujen virastotalojen paikalle helmikuussa valmistunut toimistokortteli Lyyra myytiin kesällä kansainväliselle kiinteistöjätille Niam Oy:lle. Niamin omistaa ruotsalainen Stronghold Group.
Ylvan kiinteistöjohtaja Ville Vaarala kertoo kauppojen syyksi kiristyneen taloustilanteen.
”Se oli sinänsä ihan business planin mukainen toimenpide, että luonteva myyntihetki on yleensä heti valmistumisen jälkeen.”
Lyyraa on brändätty koko hankkeen ajan vastuullisena ja ympäristöystävällisenä urbaanina keskittymänä. Voiko Ylva taata, että se pysyy sellaisena, vaikka omistaja vaihtuu?
”Kyllä Ylvan näkökulmasta suurin kädenjälki on jo jätetty. Hyvät vuokralaiset on valittu ennen myyntiä ja toimistokortteli on rakennuspäästöjä lukuun ottamatta hiilineutraali, eikä asia muutu.”
Vaaralan mukaan ei ole esimerkiksi käytännössä mahdollista, että tiloja vuokrattaisiin esimerkiksi pikamuotiketjulle. Alkuperäisessä korttelin kilpailuehdotuksessa väläytettiin ajatusta tutkija-asunnoista, mutta sellaisia ei näillä näkymin ole kortteliin tulossa.
Tolvas ja Vaarala eivät vielä ota kantaa siihen, myydäänkö myös keskustan Grand Hansa -hotelli kansainvälisille sijoittajille, kun se arvioiden mukaan keväällä 2024 valmistuu.
”Ylioppilaskunnan ydinvarallisuus on ydinkeskustassa. Merkittävistä kiinteistöistä päättää ylioppilaskunta, ja kynnys niistä luopumiseen on kaikista suurin”, Tolvas sanoo.
Merkittäviä kiinteistöjä ovat Vanha ja Uusi ylioppilastalo, kolmas ylioppilastalo Domus Gaudium Etu-Töölössä sekä Aleksis Kiven kuolinmökki Tuusulassa.
Sääntömääräisesti on kuitenkin niin, että ensisijaisesti muut kuin ylioppilaskunnan käytössä olevat tilat voidaan myydä ylioppilaskunnan niin halutessa.
”Emme voi poissulkea tätäkään järjestelyä.”
Myös Hakaniemessä sijaitsevaan Lyyraan kuuluvan toisen tontin rakennustyöt ovat vielä kesken. Ylvasta ei oteta kantaa siihen, tuleeko sekin valmistuttuaan myyntiin.
