Allergiat ovat Suomessa jo nyt kansanterveydellinen ongelma, jota ilmastonmuutos voi entisestään pahentaa.
Kansainvälisten tutkimusten perusteella maapallon lämpeneminen vaikuttaa kasvien kasvuun ja hyvinvointiin. Ilmastonmuutoksen seurauksena siitepölykauden kesto pitenee ja ilmassa leviävän siitepölyn määrä kasvaa.
Samalla pitenee keväästä loppusyksyyn kestävä allergia-aika. Allergialiiton mukaan ilmaston lämpeneminen on vuosien mittaan aikaistanut siitepölykautta jo kahdella viikolla.
Ympäristöaltisteiden toksikologian professori Marjut Roponen Itä-Suomen yliopistosta tutkii sitä, miten Suomen muuttuva ilmasto vaikuttaa heinien siitepölyyn. Roposen tutkimus on osa allergioiden ja ilmastonmuutoksen yhteyttä selvittävää Itä-Suomen yliopiston, Ilmatieteen laitoksen ja Turun yliopiston tutkimushanketta.
Roposen mukaan tutkittua tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista allergioihin Suomessa ei vielä juuri ole, mutta voidaan olettaa, että siitepölykausi pitenee ja pahenee samalla tavalla kuin maailmalla. Erojakin on.
”Keski-Euroopassa kuumat ja kuivat kesät heikentävät heinäkasvien pärjäämistä, mikä voi vähentää heinäallergioiden oireilua. Suomessa sateisemmat kesät tukevat heinien kukintaa, jolloin kasvukausi pitenee ja pölytyksen määrä lisääntyy”, Roponen sanoo.
Roposen johtamassa Itä-Suomen yliopiston osahankkeessa selvitetään parhaillaan, miten heinäkasvien muuttuvat kasvuolosuhteet vaikuttavat niiden kykyyn aiheuttaa allergiaa. Tätä tutkitaan ohjelmoitavissa ”ilmastonmuutoskammioissa”.
Tutkijat ovat valinneet kammioihin kasvupaikaksi Turun ja asettaneet niihin eri lämpötila- ja hiilidioksidiasetukset tällä hetkellä ja vuonna 2100.
Kun timotei ja nurmipuntarpää kukkivat kammiossa, ne tuottavat siitepölyä, jonka tutkijat keräävät talteen. Siitä he selvittävät, onko siitepöly muuttunut tulevaisuuden kasvuolosuhteissa allergisoivammaksi kuin nyt. Roposen mukaan tulosten avulla voidaan myös arvioida, miten allergisten määrä tulee muuttumaan.
Suomeen voi levitä jatkossa myös uusia allergisoivia kasveja. Esimerkiksi Yhdysvalloista Eurooppaan levinneen tuoksukin siitepöly aiheuttaa rajumpia oireita kuin Suomen nykyiset heinäkasvit.
Tuoksukin siemenet leviävät Suomeen esimerkiksi linnunsiementen mukana.
”Tuoksukki pystyy jo kasvamaan Suomen olosuhteissa ja tuottamaan siitepölyä, mutta kesämme loppuu kesken, eli kasvi ei ehdi tuottamaan kypsiä siemeniä”, Roponen sanoo.
Myös tuuli kuljettaa kasvin siitepölyä Euroopasta Suomeen. Etelä-Suomessa osa allergikoista voi saada tuoksukista oireita syksyisin.
Vaikka ilmastonmuutos on jatkuvasti etenevä uhka, Roponen ei ole toivoton sen edessä. Kahden yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen yhteinen tutkimushanke selvittää ratkaisuja, jotka helpottavat allergisten arkea. Tutkimustulokset eivät ole vielä valmiita, mutta tällä hetkellä he esimerkiksi selvittävät, millaisilla laitteilla siitepölyennusteita voisi tehostaa ja hankalien allergiakasvien leviämistä estää.
Roposen mukaan allergiat jäävät tutkimuksessa helposti muiden sairauksien jalkoihin, vaikka ne heikentävät yli miljoonan suomalaisen elämänlaatua. Keväisin allergiset kärsivät jopa pari kuukautta voimakkaiden oireiden vuoksi.
Siihen tutkijat voivat vaikuttaa.
