Ovilla seisoi vartijoita. Suuret ikkunat oli peitetty. Sisälläolijat madalsivat ääntään puhuessaan.
Syksyllä 1917 Helsingin yliopiston voimistelu- ja miekkailusali oli joutilaiden ylioppilaiden salainen kokoontumispaikka. Luentosaleissa istumisen sijaan opiskelijat varautuivat vallankumoukseen ja harjoittelivat sotilastaitoja.
Tunnelma Helsingin yliopistossa oli kaikkea muuta kuin tavanomainen. Alkusyksystä yliopisto perui syyslukukauden opetuksen. Toiveena oli, että opiskelijat jäisivät kotiseudulleen eivätkä saapuisi Helsinkiin.
Suomi oli osa Venäjän keisarikuntaa, joka kävi ensimmäistä maailmansotaa jo kolmatta vuotta. Sota haittasi viljakuljetuksia Venäjältä Suomeen, ja Helsinki kärvisteli elintarvikepulassa. Lisäksi vaarana oli, että sodan edetessä Saksa hyökkäisi Suomeen ja Helsinki jouduttaisiin evakuoimaan.
Uhkista viis, moni opiskelija saapui Helsinkiin kielloista huolimatta.
Jo maailmansodan ensimmäisenä vuonna 1914 suomalaisten ylioppilaiden keskuudessa oli alkanut levitä jääkäriliike. Sen tavoitteena oli irrottaa Suomi Venäjästä aseellisesti. Keväällä 1917 ajatukset saivat lisää pontta, kun Venäjän keisari Nikolai II syöstiin vallasta. Samalla Venäjän armeijan taistelukyky sodassa heikkeni.
Venäjän vallankumousta seurannut kesä oli Suomessa levoton. Maaseudulla perustettiin suojeluskuntia pitämään järjestystä yllä. Helsinkiin palanneet ylioppilaatkin perustivat oman suojeluskuntansa. Järjestyksenpidon sijaan ylioppilaiden suojeluskunnan tarkoitus tosin oli tukea jääkäriliikettä ja irrottaa Suomi Venäjästä aseellisesti.
Ylioppilailla oli ongelma: he eivät olleet käyneet varusmiespalvelusta eikä heillä ollut alkeellisiakaan sotilastaitoja. Heitä opettamaan värvättiin Saksassa jääkärikoulutuksen saaneita suomalaisia, kuten Aarne Sihvo, joka myöhemmin toimi edistyspuolueen kansanedustajana.
Jääkärien johdolla ylioppilaat harjoittelivat esimerkiksi saksankielisiä komentosanoja ja aseotteita. Aseinaan he käyttivät pistomiekkoja, voimistelusauvoja ja leikkikivääreitä.
Syksyn vaihtuessa talveen Suomi irtautui Venäjästä sekavissa tunnelmissa. Tammikuussa 1918 yliopistokin jatkoi taas toimintaansa.
Suojeluskuntalaiset ottivat harjoittelemansa sotilastaidot käyttöön pian, kun 27. tammikuuta Suomessa syttyi sisällissota. Suojeluskuntalaiset sulautuivat osaksi hallituksen joukkoja eli valkoista armeijaa.
Sisällissodan taisteluissa, teloituksissa ja vankileireillä kuoli noin 40 000 ihmistä, joista valtaosa oli punaisia. Ylioppilaita kuoli noin 300.
Yliopiston voimistelu- ja miekkailusali purettiin 1930-luvulla. Nykyään paikalla on yliopiston päärakennuksen uusi puoli.
Artikkelia varten on haastateltu Suomen ja Pohjoismaiden historian dosenttia Samu Nyströmiä.
