Helsingin yliopiston Humanistinen tiedekunta päätti eilen 15. helmikuuta kandi- ja maisterivaiheen koulutusohjelmien opintosuunnista vuosille 2023–2026. Tiedekuntaneuvoston kokouksessa päätettiin lakkauttaa elokuva- ja televisiotutkimuksen opintosuunta taiteidentutkimuksen kandiohjelmassa. Vuodesta 2023 alkaen elokuva- ja televisiotutkimusta voi opiskella pääaineena vain maisterivaiheessa.
Opetusasioista vastaava varadekaani Minna Palander-Collin kertoo syyksi sen, että elokuva- ja televisiotutkimusta opettaa Helsingin yliopistossa vain yksi professori.
”Kandi- ja maisteriohjelman johtoryhmät olivat keskustelleet ja tulleet tulokseen, että yhdellä proffalla ei ihan koko putkea seuraavalla kaudella hoideta, vaan keskitetään opetus sitten maisterivaiheeseen.”
Palander-Collinin mukaan opintosuunnan opiskelijoiden ei tarvitse olla huolissaan.
”Heillä on oikeus suorittaa opintonsa loppuun tietyn siirtymäajan puitteissa. Sinänsä päätös ei tärvele kenenkään opintoja tai tulevaisuutta alan asiantuntijana”, Palander-Collin sanoo.
Yhdellä proffalla ei ihan koko putkea seuraavalla kaudella hoideta.
Elokuva- ja televisiotutkimuksen professorin Henry Baconin mukaan taiteiden tutkimus on ollut supistamisuhan alla kaiken aikaa.
”Normaalisti proffa hoitaa maisteripuolen ja yliopistolehtori kandipuolen opetuksen. Olen kuitenkin ainut toimenhaltija meidän alalla. Se on täysin kohtuutonta: työsarka on huomattavasti suurempi kuin normaalin professuurin pitäisi olla. Kandiohjelman eliminoiminen ei kuitenkaan ole oikea ratkaisu. Se vääristää tilannetta entisestään.”
Suomessa opetetaan elokuva- ja televisiotutkimusta ainoastaan Helsingin yliopistossa. Baconin mukaan Suomi on päätöksen myötä karmealla tavalla jälkijunassa verrattuna muihin pohjoismaihin.
”Olemme helppo uhri, pieni oppiaine. Mielestäni päätökselle ei ole asiallista perustelua, koska alamme opetus on kulttuurillisesti niin tärkeää. Voin ihan suoraan sanoa, että dekanaatilta puuttuu ymmärrys asian merkityksestä.”
Bacon on huolissaan siitä, mistä maisteriopiskelijat saavat tarvittavat perustiedot erikoistumista varten. Hän kertoo elokuva- ja televisiotutkimuksen opetuksen olevan suosittua ja tarpeellista myös muiden tiedekuntien ja laitosten opiskelijoille. Opetusta on tarjottu myös avoimen yliopiston kautta. Baconin mukaan näin tuetaan myös yliopiston niin sanottua kolmatta tehtävää, eli tutkimuksen tekemistä tunnetuksi laajemmalle yleisölle.
”Kaikille näille pitäisi voida tarjota perusopetusta. Olen erittäin turhautunut.”
Olemme helppo uhri, pieni oppiaine.
Ylioppilaslehti raportoi Humanistisen tiedekunnan talousvaikeuksista syksyllä 2021. Niiden taustalla vaikuttavat vuoden 2016 koulutusleikkaukset.
Palander-Collinin mukaan opetussuunnitelmien tarkastelu kolmen vuoden välein on nykyään yliopistolla osa normaalia toimintaa.
”Elämme korkeakoulumaailmassa sellaista aikaa, että paljon meihin kohdistuu ministeriön taholta paineita, valtiovalta haluaa meiltä tietynlaisia asioita ja rahoitus kuitenkin riippuu siitä. Siinä mielessä olemme muutosmyllytyksessä koko ajan. Olemme käyneet kaikki koulutusohjelmat läpi ja peilaamme niitä suhteessa henkilöstön voimavaroihin.”
Eilisessä kokouksessa esityslistalla olivat elokuva- ja televisiotutkimuksen lisäksi esimerkiksi muinaisen Lähi-idän kielet, slavistiikka ja baltologia sekä teatteritiede. Ne jatkavat seuraavalle kolmivuotiskaudelle samaan tapaan kuin ennen.
”Tiedekunnan valittu strategia on tieteenalojen moninaisuus. Moninaisuus leimaa tiedekuntaa kokonaisuudessaan ja moninaisuudesta tiedekunta haluaa pitää kiinni”, Palander-Collin sanoo.
Opintosuuntia ollaan todennäköisesti kuitenkin yhdistämässä keskenään. Yhdistämistä suunnitellaan kolmivuotiskaudelle 2026–2029 ainakin slavistiikan ja baltologian kandiohjelmille sekä muinaisen Lähi-idän kielten opintosuunnalle.
Lisäksi koko yliopistoa odottaa vielä vuonna 2023 suoritettava ”Koulutusohjelmien katselmus”, jonka tarkoitus on arvioida koko yliopiston koulutusohjelmia ja niiden toimivuutta.
