Ylioppilaslehdeltä on kysytty, miksi käytämme ylioppilaskunnasta lyhennettä Hyy, kun he itse käyttävät muotoa HYY. Syynä on suomen kielioppi.
Suomen kieliopissa lyhenteet jaetaan lyhenteisiin ja lyhennesanoihin. Kielitoimiston yleisohjeen mukaan isoilla kirjaimilla kirjoitetaan sellaiset lyhenteet, jotka lausutaan kirjain kerrallaan: EU, YK, BKT. Pienillä kirjaimilla kirjoitetaan lyhennesanat, jotka lausutaan sanana: Kela, Nato, brexit. Useimmiten myös Hyy lausutaan yhtenä sanana eikä kirjain kerrallaan. Siksi Ylioppilaslehti kirjoittaa sen Hyy.
Ainakin tällä erää, sillä suomen kielestä kun on kyse, ei asia ole niin yksiselitteinen.
Julkishallinnon nimien kirjainlyhenteet kirjoitetaan isoin kirjaimin (Kielikello 2014). Ylioppilaskunnat lasketaan julkisoikeudellisiksi yhdistyksiksi, jotka luetaan välilliseen julkishallintoon. Vuonna 1996 Kielikellossa annettiin suosituksia valtion keskushallintoelinten kirjoitusasuista, mutta ylioppilaskuntiin ei otettu kantaa.
Lisäksi Kielitoimisto on alkanut huolestuttavasti lipsua linjastaan ja lausunut viime vuosina, että monet lyhennesanat voidaan kirjoittaa myös isoin kirjaimin (Kielikello 2017). Lähes järkyttävää löperyyttä on se, että Kielitoimiston mielestä isoin kirjaimin merkittyä lyhennettä saisi jo taivuttaa ilman kaksoispistettä: YLEn ohjelmisto, YTHSn varauspalvelu. HYY:n voisi vielä hyväksyä, mutta HYYssä menee raja.
Viime vuosina organisaatiot ja artistit ovat yhä enenevissä määrin keksineet itselleen omituisia lyhenteitä ja kirjoitusasuja (ABREU, SANNI, LähiTapiola) ja usuttaneet viestintäihmisensä räksyttämään, jos tiedotusvälineet ovat näistä jopa järjenvastaisista muotoiluista poikenneet.
Ylioppilaslehti on valmis harkitsemaan Hyyn kirjoitusasun vaihtamista muotoon HYY, jos Kielitoimisto laatii asiasta jonkin kunnollisen ohjeistuksen eikä sorru selkärangattomaan kaikki käy -relativismiin.
Yhteistyöterveisin
Ylioppilaslehti
