Jaakko Yli-Juonikkaan “analyysi”: Bidenin johto voi vielä sulaa, jos maanalaiseen tunneliverkostoon siepatuilla lapsilla on mukana äänestysikäisiä vanhempia

Enemmistövaalitapa, perustuslain vastainen postiäänestys ja tunneliverkosto ovat räjähdysherkkä yhdistelmä, kirjoittaa kirjailija Jaakko Yli-Juonikas.

T:Teksti:

K:Kuvat: Taru Lertola, kuvankäsittely: Antti Yrjönen

Pystyykö presidentti Trump todellakin tuhoamaan Rihmaston? Kysymys jäi leijumaan ilmaan huolestuttavana kryptokommunismin aaveena joitakin viikkoja sitten, kun laadin katsauksen tunnelisodan senhetkiseen tilanteeseen Ylioppilaslehdessä

Essee julkaistiin tietoverkossa maanantaina 2. marraskuuta, päivää ennen Yhdysvaltain presidentinvaaleja. Tähystelin kirjoituksessani sekä Atlantin valtameren taakse että maanpinnan alle. 

Yritin muodostaa mahdollisimman syvätarkan kuvan maailmanpoliittisen pintakuohun alla piileskelevistä piilomuuttujista. Halusin tehdä kunniaa tuntemattomille rivimiehille tunnelisodan etulinjassa. Periskooppinani käytin Youtube-kanavaa nimeltä Totuuden Etsijät. Kaksosveljekset Marko ja Mikko Vapa tuottivat kanavalle sankarillisia sotaraporttejaan.

Varsinaisena vaalipäivänä Totuuden Etsijät -kanava katosi Youtubesta jättämättä muita jälkiä kuin toisten käyttäjien koostamia fanivideoita. 

Samaan aikaan moni muukin riippumaton uutispalvelu on häipynyt eetteristä salaperäisesti. Suomalaisista sotakirjeenvaihtajista muun muassa Yazka Love ja Blokkimedia vaikenivat jo joitakin päiviä aikaisemmin.

Esseessäni rinnastin sotakirjeenvaihtajien someyhteisön siihen maanalaiseen verkko-organismiin, jota he raporteissaan syväluotasivat. 

“Vaikuttaa kuin Totuuden Etsijöiden rakentama virtuaalinen luolaverkosto olisi lapsikaappareiden luolaverkoston varjokuva. Tai päinvastoin.”

Nyt luolavertaukseni näyttää osuvammalta kuin osasin pelätäkään. Ovatko riippumattomat tietotoimistot alkaneet tosiaan romahdella umpeen samaan tapaan kuin Trumpin joukkojen miehittämät tunnelit? Onko tapauksilla todellinen syy-yhteys? Jäivätkö Totuuden Etsijät pakenevan vihollisarmeijan jyräämiksi? Motitettiinko heidät? Katkaistiinko huoltoreitit? 

Painajaismaisinta vaihtoehtoa pystyn hädin tuskin pukemaan sanoiksi. 

Haudataanko suomalaista vaihtoehtomediaa paraikaa – elävältä?

Oli miten oli, joudun jatkamaan tunnelitutkimuksia pilkkopimeässä, yksin. Vielä hetki sitten tutkijaa opasti eteenpäin parvi kanarialintuja, jotka ilmaisivat käytöksellään kaiken, mitä maailmanpoliittisesta tilanteesta tarvitsi tietää. Jos kanarialintu lopettaa laulamisen tai peräti pyörtyy, kaivosmies näkee ajoissa, että tunneliin tihkuu vaarallista kaasua.

Nyt indikaattorit puuttuvat. Haparoin vain sokeana eteenpäin. Ajatus on niin tukala, että kurkistettakoon välillä maan pinnalle. Vedettäköön henkeä, vilkaistakoon vaalien ääntenlaskutilannetta. 

Kun kirjoitan tätä, on keskiviikko, 4. marraskuuta, kello 10.47 Suomen aikaa. Ratkaisevien valeäänten laskun Pennsylvaniassa uskotaan kestävän vähintään torstaihin tai perjantaihin.

Yhdysvaltain postilaitos ilmoitti onnistuneensa hävittämään ainakin 300 000 rekisteröityä valeääntä koko maassa. Tarkempaa statistiikkaa postiäänten osavaltiokohtaisesta jakautumisesta ei ole vielä käytössä. Riittikö 300 000 postiäänen kadottaminen tekemään tyhjäksi massiivisen vaalivilppiyrityksen? Tätä on mahdoton vielä arvioida.

Sikäli nämäkin vaalit noudattavat tuttua kaavaa, että molemmat osapuolet ovat pyrkineet kaikin tavoin kääntämään hyödykseen vaalitavan sisäisen logiikan. 

Valeäänten massapostitus koronateatterin varjolla oli demokraattien suurisuuntaisin sabotaasihanke. Republikaanit puolestaan turvautuivat ajoittain vaalityössään epäsovinnaisiin menetelmiin – esimerkiksi hallittuun voimankäyttöön.

Niin kutsuttu gerrymanderointi nousi edellisen kerran puheenaiheeksi kaksi vuotta sitten Yhdysvaltain kongressivaalien aikaan. Termillä tarkoitetaan enemmistövaalitavan mahdollistamaa vaalipiirikikkailua. 

Vaalipiirien rajoja on aika ajoin korjailtava, jotta niiden väkiluvut pysyisivät ennallaan. Tällöin gerrymanderoiva päättäjä voi piirtää rajat eri alueiden äänestäjäprofiilien perusteella siten, että oma puolue saa enemmistön mahdollisimman monessa vaalipiirissä.

Millaisia ilmenemismuotoja gerrymanderointi saa tunnelisodan aikakaudella?

Edelleen korostan hapuilevani pimeässä; kanarialinnut lehahtivat teille tietymättömille, joudun spekuloimaan omin päin ja voimin. Intuitio yhtä kaikki väittää kivenkovaan, että enemmistövaalitapa, perustuslain vastainen postiäänestys ja tunnelit ovat räjähdysherkkä yhdistelmä.

Avoimia kysymyksiä riittää. Ovatko kaikki tunneleihin kaapatut lapset alaikäisiä? Onko mukana lasten äänestysikäisiä vanhempia? Entä vartijat, sotilaat ja muu maanalainen henkilöstö? 

Miten äänestäjäksi rekisteröityminen ja äänestäminen on järjestetty niiden kansalaisten tapauksessa, joiden on pysyteltävä vaalien ajan komennuspaikallaan tunnelissa? 

Onko tunneleihin järjestetty jonkinlainen sisäinen putkipostijärjestelmä äänestystä varten? Jos on, miksi se olisi luotettavampi kuin maanpäällinen, vaalivilppiin käytetty postiäänestys?

Millä tavoin vaalipiirirajat määrittyvät maanalaisessa kolmiulotteisessa tunnelistossa? Onko tunnelistoon nimetty omat valitsijamiehensä? Ja mikä olennaisinta: kun tunneleita räjäytetään umpeen, millä tavoin olosuhdemuutokset labyrintissa vaikuttavat maanalaisiin vaalipiirirajoihin?

Ei ole vaikea kuvitella, miten vaikeaksi vaalimatematiikka menee, mikäli huomioon pitää ottaa maanalainen “muuttuva labyrintti”. Vaikka operaatio on ollut sotilaallisesti suurmenestys, sen seismiset heijastusvaikutukset voivat tuottaa suuriakin yllätyksiä ääniä laskettaessa.

Näin rihmastot käyttäytyvät. 

En usko, että edes presidentti Trumpin kaltainen taktiikkanero on osannut ennakoida rihmastojen väkivaltaisen peukaloinnin kaikkia mahdollisia seurauksia. 

Peli näyttää pulushakin ja 4D-shakin risteytykseltä. Myös tämänhetkinen hämmentävä ääntenlaskutilanne tukee analyysiani. Kukaan ei pysty sanomaan vielä varmasti, kuinka tässä käy.

Ennen edellisiä presidentinvaaleja vuonna 2016 kampanjastrategi Steve Bannon puhui Trumpista “kömpelönä mutta erittäin tehokkaana työkaluna”. Presidentti oli moukari, astalo tai tylppä esine, jolla Bannon nuiji väsymättä eliitin kivijalkaa. Myös tunnelisodan voitto on vaatinut enemmän raakaa sotilaallista voimaa ja jääräpäistä sitkeyttä kuin taktista oveluutta.

Niin kauan kuin pelattiin pelkkää pulushakkia, asetelma pysyi yksinkertaisena. Muuttuva labyrintti on toinen juttu. 

Nyt epävarmuuden sieni-infektio on levinnyt perustuksiin. Rihmasto hallitsee.