Jos luopuisit älypuhelimestasi vuodeksi, ehtisit siinä ajassa rakastella 16 000 kertaa.
Näin viisasteltiin The New York Timesissa uudenvuodenaattona. Kyse ei ollut vitsistä: artikkelin kirjoittanut Paul Greenberg – jonka aiemmat julkaisut keskittyvät lähinnä kalastukseen – halusi nokkelalla huomiollaan havainnollistaa, kuinka syvälle älypuhelinaddiktioon amerikkalaiset ovat luisuneet.
16 000! Yli neljäkymmentä sessiota päivässä!
Greenberg ei vaivautunut perustelemaan, miksi moisiin lukemiin olisi syytä tähdätä, mutta jonkinlainen huoli seksin ja älypuhelinten suhteesta huokui tekstistä. Eikä hän ole ainoa.
Rujojen tapahtumien vuosi 2016 toi synkkiä uutisia myös seksuaalisuuden saralta. Tuolloin ilmestyi useita suomalaisia ja kansainvälisiä tutkimuksia, joiden viesti oli pysäyttävä: nuorten aikuisten seksi-into on laskussa.
Se sai heikkenevän huoltosuhteen kanssa kipuilevan maamme päättäjät takajaloilleen. Ei seksiä, ei vauvoja. Aamulehden pääkirjoituksessa pohdittiin, onko ”masturboivalla kansakunnalla” enää toivoa.
Mutta toisinkin voi asian nähdä. Le Monde -sanomalehti esitti kesäkuussa virkistävän näkökulman: entä jos nuorten seksuaalisuus onkin niin uudenlaista, ettei se näy -tutkimuksissa?
Entä jos nuorilta kysytään aivan vääriä kysymyksiä ja mehustellaan sitten julkisuudessa vastauksilla, jotka kertovat vain osan totuudesta? Jodelin seksikeskustelut (liki 50 000 käyttäjää pelkästään kanavalla @seksi) ja dick picit eivät kenties näy tutkimuksissa, mutta eivätkö ne ole osa seksuaalisuuden toteuttamista siinä missä perinteiset yhdynnätkin?
Aihetta ympäröi liuta hähmäisiä oletuksia. Selvitimme asiantuntijoiden avustuksella, mitä niistä pitäisi ajatella.
Oletus I: Millenniaalit eivät pane
Aloitetaan kylmistä faktoista. Pitää paikkansa, että nuoret aikuiset eivät enää ole yhdynnässä entiseen malliin – mutta eivät ole heidän vanhempansakaan.
Kattavinta tutkimustietoa suomalaisten seksielämästä tarjoaa Finsex-kyselytutkimus, joka on toteutettu viimeksi kolme vuotta sitten. Tulosten perusteella kaikenikäisten suomalaisten yhdynnät ovat vähentyneet sitten vuoden 2007, jolloin tutkimus edellisen kerran tehtiin.
Nuorten aikuisten kohdalla muutos on kuitenkin pienempi kuin missään muussa ikäryhmässä. Seksi ei ole loppunut: 18–24-vuotiaat naiset ovat yhdynnässä keskimäärin kuusi kertaa kuukaudessa, miehet vähän yli neljä.
Silti pienikin notkahdus saa kansan syvät rivit hätääntymään, sillä nuorten nyt vain kuuluu olla himokkaita ja panna toisiaan aina kun voivat (vaikka heille terveystiedon tunneilla yhä opetetaankin, että seksi on ennen kaikkea vaarallista tauti- ja raskausriskeineen).
Sexpon toiminnanjohtaja Tommi Paalanen tähdentää, että varsinaisesta romahduksesta ei voida puhua.
”Kyllä tutkimustulos jotain kertoo, ei se täysin fuulaakaan ole. Mutta on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, mitä tarkkaan ottaen on kysytty”, Paalanen sanoo.
Finsex-tutkimus on toteutettu ensi kertaa jo vuonna 1971 – siis kymmenen vuotta ennen kuin esimerkiksi homous poistettiin Suomessa sairausluokituksesta. Samalta ajalta on peräisin myös suuri osa tutkimuksessa käytetyistä kysymyksistä.
Se selittää, miksi tutkimus keskittyy pitkälti yhdyntöjen laskemiseen. Nykyään vastaajilta tosin kysytään myös esimerkiksi käsi-, suu- ja anaaliseksistä, jotka kaikki ovat yleistyneet merkittävästi. Silti otsikoihin päätyvät lähinnä yhdyntöjen vähenemistä koskevat luvut.
Niiden ulkopuolelle jää paljon: naisten välinen seksi. Kaikki kyberseksi (vähäpukeiset Facetime-puhelut, dick picit, sexting, you name it). Mikä tahansa sellainen seksi, jossa penetraatiota ei tapahdu.
Sillä seksiä sekin on, vaikkemme vielä tietäisi siitä juuri mitään.
Oletus II: Älylaitteet ovat tuhonneet intimiteetin
Pohditaanpa hetki sitä, mikä nuorten seksihaluja voisi syödä.
Tommi Paalanen nostaa esiin lehtijutuista tutun selityksen: kännykällä oleminen kiinnostaa – joskus paljon enemmän kuin toisen ihmisen hikinen keho.
”Jos kaverit, harrastukset ja kontaktit ovat netissä, omalta sohvalta irtautuminen on vaikeaa”, Paalanen sanoo.
Kotisohvalta ei kuitenkaan välttämättä tarvitse poistua, jos seksiä halajaa. 20-vuotias Hanna tunnustautuu Tinderin ylimmäksi ystäväksi. Ahkeran swaippailun ansiosta hänellä on ollut roimasti enemmän seksikumppaneita kuin ikätovereillaan keskimäärin: ”jotain kahdenkymmenen ja kolmenkymmenen väliltä”. Tarkkaa lukumäärää hän ei enää tiedä.
Ensin oli teiniaikojen poikaystävä, sitten yhden illan juttuja tai ”pieniä säätöjä”. Heistä suurin osa on löytynyt Tinderistä, jossa ”voidaan puhua viikko tai pari, tapailla viikko, panna, ja sitten se on siinä”, Hanna kertoo.
Seksi kuuluu kuvioon lähes automaattisesti, Hanna sanoo. Kovin tasokasta se ei kuitenkaan välttämättä ole.
”Tuntuu, ettei siinä päästä hirveän pitkälle asian ytimeen. Ei voi kertoa, että tästä mä tykkään, koska kaikki kestää aina vain yhden yön kerrallaan.”
Hanna arvioi olevansa seksuaalisesti jossain määrin aktiivisempi kuin kaveripiirinsä keskimäärin. Hän ei kaihda seikkailuja, vaikka kokemus on osoittanut, että toisinaan yhden yön jutut eivät anna juuri mitään.
”Mulla on aina ollut vähän sellainen huumorimieli tässä mukana”, Hanna sanoo.
”Jos menee päin mäntyä, niin ainakin siitä tulee hauska tarina.”
Kaikille se ei ole näin mutkatonta. YTHS:n seksuaaliterapeutti, psykologi Marjo Tossavainen sanoo, että vastaanotolla toistuu jatkuvasti sama klassinen kysymys: olenko riittävä?
”Välillä ollaan tosi avuttomia ja pihalla oman ihan tavallisen kehollisuuden ja seksuaalisuuden kanssa. Tulee kauhea huoli ja hätä, että olenko normaali, saako näin kokea.”
Vastaanotolle tuleva nuori on kuitenkin jo voiton puolella, sillä avun pyytäminen kannattaa. Ja nykyään sitä todella pyydetään.
Niiden 12 vuoden aikana, jotka Tossavainen on YTHS:llä työskennellyt, seksuaalisuuteen liittyvät yhteydenotot ovat lisääntyneet roimasti. Erektiohäiriöt, haluttomuus ja seksuaali- tai sukupuoli-identiteettiin liittyvät kysymykset uskalletaan ottaa puheeksi suoraan sen sijaan, että vastaanotolle luikittaisiin jonkin muun asian varjolla, Tossavainen sanoo.
Se lienee jossain määrin älypuhelinten ja internetin ansiota.
Oletus III: Nuoret mieluummin runkkaavat pornon äärellä kuin harrastavat seksiä
Runkkaatko usein?
Tätä 23-vuotias Kasper Kamppuri on useammaltakin ystävältään tiedustellut. Vastaukset ovat saaneet hänet hämilleen.
”Olen törmännyt monesti siihen, että en oikeastaan, kun mulla on toi poikaystävä, jonka kanssa harrastan seksiä. Täh, miksi et? Eihän se ole seksistä pois”, Kamppuri sanoo.
”Masturbaatio on niin eri kokemus. Voit kokea ihan eri asioita kuin seksissä toisen ihmisen kanssa ikinä. Silti siihen liittyy edelleen sellaista painolastia.”
Kamppuri on yksi jokakesäisen Wonderlust-seksifestivaalin tuottajista. Seksistä puhuminen on hänelle työtä, eikä hän siksi arkaile esiintyä tässäkään jutussa omalla nimellään.
”Mä runkkaan lähes joka päivä, koska musta se on ihan vitun kivaa ja tosi iso osa mun hyvinvoinnin ylläpitämistä.”
Itsetyydytyksestä puhuminen on monille vieläkin vaikeaa. Asiassa ei kuitenkaan ole mitään salattavaa, Kamppuri huomauttaa: masturbointi on itsestä huolehtimista siinä missä suihkussa käyminen, syöminen tai ystävien tapaaminen.
Ja mitäpä sitä salailemaan, sillä Finsex-tutkimuskin sen tietää: kaikenikäisten suomalaisten itsetyydytys on lisääntynyt. Vaikuttaa siltä, että vuosikymmeniä kestäneen häpeilyn ja pelottelun jälkeen olemme tulleet viimein sinuiksi asian kanssa.
18–24-vuotiaista naisista miltei 80 prosenttia oli harrastanut sooloseksiä tutkimusta edeltäneen kuukauden aikana. Samanikäisten miesten parissa lukema oli vielä vastaansanomattomampi: sata prosenttia. Sellaisia nuoria aikuisia, jotka eivät eläissään olisi runkkaamista kokeilleet, ei käytännössä ollut.
Väestöliiton verkkosivuilla tutkimustulosta ruoditaan muun muassa seuraavasti: ”Itsetyydytys on kompensoinut samanaikaista yhdyntämäärien laskua.” Ja: ”Monessa tapauksessa aktiivisempi itsetyydytys on ollut seurausta siitä, että omalla vakituisella kumppanilla on ollut melko usein seksuaalisen halun puutetta.”
Myös aihetta sivuavassa uutisoinnissa tämä havainto on tuotu toistuvasti esiin. Suomalaiset vain tuijottavat nettipornoa ja onanoivat, eikä kukaan enää rakastele; death grip eli kovakouraisesta runkkaamisesta aiheutuva elinten turtuminen uhkaa.
Kamppurin mielestä näkökulma on kummallinen.
”Musta se on aika outo ja vahingollinen tapa katsoa masturbaatiota. Siitä välittyy ajatus, että jos haluan runkata ihan omaksi ilokseni, niin kyse on siitä, että multa puuttuisi jotain tai seksielämäni olisi jotenkin vajavaista.”
YTHS:n Marjo Tossavainen on samoilla linjoilla. Itsensä rakastelu on tärkeää.
”Kauheasti kannustan sooloseksiin, kun se on yksi seksin olennainen muoto”, Tossavainen sanoo ja jatkaa: masturbointi on kuin hormonaalista ylläpitohoitoa omalle seksuaalisuudelle.
Myös pornon katselu, jota usein etenkin nuorten kohdalla syvästi paheksutaan, voi olla – herra varjele! – ihan ok. Porno ei ole seksuaalikasvatusta, mutta järkevissä rajoissa kulutettuna se voi pitää yllä eroottista virettä ja jopa tuoda elävyyttä intiimeihin suhteisiin, Tossavainen sanoo.
Vastaanotollaan hän toki kohtaa myös sellaisia opiskelijoita, joille jatkuvasta pornon katselusta on muodostunut ongelma. Heille Tossavainen suosittelee vaihtoehtoisia keinoja: eroottisten novellien lukemista tai äänikirjojen kuuntelemista – mitä tahansa sellaista, missä oma mielikuvitus pääsee töihin.
”Ongelmissa ollaan silloin, kun materiaali ja katsominen vie ihmistä, eikä niin että ihminen itse valitsee, että nyt on sopiva hetki. Tai kun porno ei ole enää seksuaalisuuden käytössä vaan keino lievittää ahdistuneisuutta.”
Oletus IV: Ennen osattiin paremmin
Vuonna 2016 julkaistiin kohua herättänyt yhdysvaltalaistutkimus, jonka mukaan 1980- ja 1990-luvuilla syntyneillä amerikkalaisilla oli selvästi vähemmän seksikokemuksia kuin edellisillä sukupolvilla.
Tutkimuksessa kysyttiin 20–24-vuotiailta nuorilta aikuisilta, kuinka monta seksikumppania heillä oli 18. ikävuotensa jälkeen ollut. Tulos sai tutkijat järkyttymään: millenniaaleista 15 prosenttia kertoi jääneensä täysin vaille seksiä, kun taas 1960-luvulla syntyneillä vastaava luku oli aikanaan ollut vain kuusi prosenttia.
Japanissa lukemat ovat vielä hurjempia. BBC:n tekemän kyselytutkimuksen mukaan yli 40 prosenttia 18–34-vuotiaista japanilaisista ei ole koskaan harrastanut seksiä.
Suomessa seksin määrän väheneminen on näihin maihin verrattuna vielä pientä. Mutta olemmeko kohta Japanin tiellä, ja tuleeko siitä vielä ongelma?
Hanna esittää vastakysymyksen:
”Jos ennen harrastettiin enemmän seksiä, oliko se hyvää vai vain sellaista, että nainen makaa siinä ja sille tehdään asioita?”
”Kaiken teknologian, Instagram-meemien ja Youtube-videoiden kautta musta tuntuu, että ihmisille on nykyään enemmän ulottuvilla semmoinen viesti, että seksin pitäisi olla täysin nautinnollista, molempien pitäisi olla messissä ja molemmat voivat tehdä aloitteen.”
Hanna muistelee, että terveystiedon tunneilla nautinnosta ei juuri puhuttu, vaan siihen liittyvät oivallukset on täytynyt saada itse. Suostumukseen liittyvä keskustelu sen sijaan on viime vuosina edistynyt harppauksin. Pian se saattaa näkyä myös lainsäädännössä: yli 50 000 suomalaisen allekirjoittama Suostumus2018-kansalaisaloite etenee eduskuntaan. Tavoitteena on muuttaa rikoslakia siten, että ilman suostumusta tapahtuva sukupuoliyhteys olisi aina raiskaus.
Marjo Tossavainen on pohtinut suostumusta paljon. Vielä joitakin kymmeniä vuosia sitten naiset olivat alisteisessa asemassa myös seksin osalta: kuului asiaan, että haarat avataan silloin, kun aviomies sitä haluaa. Raiskaus avioliitossa muuttui Suomessa rikokseksi vasta 1994 – muihin EU-maihin verrattuna poikkeuksellisen myöhään.
Nyt on toisin.
”Liberalisoitumisen myötä ollaan kohdassa, että saa itse valita ja päättää, haluaako seksiä ja kenen kanssa”, Tossavainen sanoo. Eikä parisuhteessakaan tarvitse aina haluta.
”Nykyisin ei onneksi juurikaan ajatella, että suhteessa pitää olla seksiä säännöllisesti, jotta se olisi ’kunnossa’. Seksiin ryhdytään silloin, kun molemmilla on aikaa ja halua. Monenlaiset muut asiat ovat tärkeämpiä markkereita sille, voiko suhde hyvin.”
Oletus V: Seksi ei yksinkertaisesti kiinnosta nuoria
23-vuotiaalla Henrillä on mutkaton suhde seksiin, useita kumppaneita ja avoin mieli. Vaikka takana on seksikokemuksia noin kahdenkymmenen eri ihmisen kanssa, Henri ei erityisemmin perusta yhden yön jutuista tai Tinder-treffeistä. Seksi on paljon hauskempaa tutun ihmisen kanssa, hän sanoo.
Vain yksi asia rassaa: viime viikkoina himot ovat olleet hukassa.
”Mulla on tällä hetkellä huonompi sex drive kuin normaalisti. Olen miettinyt, johtuuko se masennuksesta tai kumppaneideni kiinnostuksen aaltoilemisesta. Sitä on tosi vaikea määrittää”, Henri pohtii.
Muitakin mahdollisia syitä hän keksii: elämäntavat, unirytmi, päihteiden käyttö. Kenties saman ihmisen kanssa oleminen kyllästyttää, tai ehkä vika onkin siinä, että kumppaneita on samanaikaisesti useita.
Nämä tuntemukset eivät ole vieraita myöskään Henrin ikätovereille. Kandidaatintutkintoaan ulkomailla tekevä Hanna sanoo olevansa tällä hetkellä niin kiireinen, että aikaa uusille säädöille ei tahdo riittää. Opintojen ja uran edistäminen tuntuu tärkeämmältä kuin seksielämään panostaminen.
Entä kuinka usein peitto heiluu seksialan ammattilaisen kodissa? Ei ehkä niin usein kuin voisi kuvitella, Kasper Kamppuri sanoo. Ei, vaikka Kamppurilla on parhaimmillaan ollut kolme vakituista kumppania ja pari lyhytaikaisempaa heilaa samaan aikaan.
Liiallisen masturboinnin, pornon katselun tai somettamisen sijaan syy on perinteinen: aina ei ehdi eikä jaksa.
”Seksin harrastaminen jonkun kivan tyypin kanssa on aina ehdottomasti hyvä sijoitus siinä missä unikin, mutta silti sitä ei välttämättä tajua siinä hetkessä”, Kamppuri sanoo.
”Ilmassa voi olla erilaisia odotuksia. Toinen voi olla enemmän tai vähemmän kiihottuneessa tilassa kuin itse on, mistä voi tulla paineita, että miten pääsisin mukaan tähän hommaan. Lisäksi koskaan ei osaa arvioida, meneekö tässä 15 minuuttia vai viisi tuntia. Sitä punnitsee, onko tämä kannattava ajallinen sijoitus.”
Kyse on harvoin siitä, että seksi ei kerta kaikkiaan kiinnostaisi, YTHS:n Marjo Tossavainenkin sanoo. Yleensä taustalla on aivan muita asioita: ongelmia parisuhteessa, opiskelustressiä, masennusta tai muita mielenterveysongelmia. Niitä nykyajan nuorilla valitettavasti riittää, eivätkä ne ratkea parisuhteisiin tai synnytystalkoisiin usuttamalla.
Siksi Tossavainen toivoisi, ettei keskustelu seksin vähäisyydestä lähtisi liian hurjalle laukalle.
”Jos kauheasti otsikoidaan, että näin on käymässä, siitä tulee nuorelle taas se olo, että seksiä pitäisi olla enemmän ja että tässäkin mä oon huono. Jokainen voisi elää suunnilleen itsensä näköistä elämää tässäkin mielessä.”
Hannan ja Henrin nimet on muutettu.
***
Siunattu teknologia!
Älylaitteet voivat tehdä seksistä hauskempaa. Kokeile vaikka näitä:
NYU:n psykologian dosentin Zhana Vrangalovan perustama sivusto kerää ja julkaisee tositarinoita yhden illan jutuista ja muusta satunnaisesta seksistä. Selailun perusteella jää tosin epäselväksi, missä määrin tarinat ovat totta ja missä määrin fantasiaa, mutta väliäkö tuolla. Kutkuttavia lukuhetkiä!
Miten tuottaa naiselle mahdollisimman tyydyttävä orgasmi? Piilaaksossa tiedetään vastaus tähänkin. Jättimäiseen haastatteluaineistoon perustuva OMGYes opastaa käyttäjäänsä sormettamisen saloihin video kerrallaan. 39 euron kertaluontoisen käyttömaksun luvataan menevän orgasmien tutkimiseen.
Etkö tiedä, kuinka ehdottaisit kumppanillesi threesomea? Tuntuuko suora puhe vaikealta? Ruksi listalta kutkuttavimmat fantasiasi ja pyydä mielitiettyäsi tekemään omalla puhelimellaan samoin. Lopuksi saitti kertoo, minkä fantasioiden suhteen saitte matchin – ja sitten vain toteuttamaan.
