Pari tuntia ennen Radion sinfoniaorkesterin konserttia kapellimestari Santtu-Matias Rouvali on lievästi levoton. Frakin kainaloihin on unohtunut pesussa suolaa, jonka piti poistaa hikitahrat, ja nyt kohdilla on isot valkoiset läikät. Ennen konserttia täytyisi kehittää pukuongelmaan ratkaisu, hakea isovanhemmat asemalta ja lausua toimittajalle jotain henkevää illan annista.
”Assistentille olisi käyttöä. Isoimmilla nimillä sellainen usein onkin”, myöntää Rouvali ja sukii tavaramerkiksi muodostunutta frodomaista hiuspehkoaan.
Rouvali voinee palkata avustajan hyvällä omallatunnolla suhteellisen pian: 26-vuotiaan kapellimestarin ura on mukavassa ylämäessä. Nuori lupaus kiinnitettiin jo ennen valmistumistaan Sibelius-Akatemiasta nimekkään HarrisonParrot-agentuurin riveihin, joihin lukeutuvat myös suomalaiset huippukapellimestarit Sakari Oramo ja Mikko Franck.
Viimeiset puolitoista vuotta Rouvali on lentänyt pitkin poikin Eurooppaa orkestereiden kutsumana. Pian alkavat mannertenväliset lennot, kun Rouvali debytoi Tokion sinfoniaorkesterin ja michiganilaisen Grand Rapids -sinfoniaorkesterin johdossa. Samaan aikaan Los Angelesissa jatkuu Dudamel Fellowship -ohjelma, johon LA:n filharmonikkojen kapellimestarijulkkis Gustavo Dudamel valitsee vuosittain neljä nuorta lahjakkuutta mentoroitavikseen.
”Agentuuri hoitaa kaikki käytännön asiat, minä vain hyppään lentokoneeseen. Kyllä siinä kaupungit vilisevät silmissä – konserttimatkoilla ei tule juuri poistuttua hotellihuoneesta.”
Rouvali ei pidä kiireestä, joten konserttikalenteriin valikoituu vain juttuja, joita hän itse haluaa tehdä. Nuorta kapellimestaria vetävät puoleensa eritoten konserttitalot, joissa on satsattu akustiikkaan.
”Musiikkitalo erottuu edukseen. Täällä on ison maailman meininkiä. Ja onhan se hienoa, että treenin jälkeen pääsee alakertaan saunomaan.”
Musiikkitalossa majaansa pitävä Radion sinfoniaorkesteri on Rouvalille tuttu ja tärkeä orkesteri. Kapellimestarinalku sai uralleen yllättävän alkutuuppaisun kolme vuotta sitten, kun RSO:n vieraileva kapellimestari Xian Zhang sairastui ja Rouvali hälytettiin lennosta johtamaan ammattiorkesteria elämänsä ensimmäistä kertaa.
”Musikaalimusiikki sopi hyvin nuorelle miehelle, jolla on rytmit ja svengi veressään”, kirjoitti Helsingin Sanomien kriitikko Hannu-Ilari Lampila 23-vuotiaan debyytistä.
Kun RSO:n soittajat hiovat maanantaiaamuna Leo JanáÄekin Taras Bulba -rapsodian kinkkistä rytmiikkaa, on tunnelma Musiikkitalon konserttisalissa tuttavallinen.
”Antti, toi on se kohta, missä mä puhuin niistä sotakoneista. Sen pitää olla sellanen sotanorsutykki”, ohjeistaa Rouvali patarumpali Antti Suorantaa.
Suomen muusikkopiirit ovat pienet, ja Rouvali on niissä kirjaimellisesti kotonaan. Hän pääsi ihmettelemään soittimia jo vaippaikäisenä, kun Lahden kaupunginorkesterissa soittavat vanhemmat kärräsivät jälkikasvunsa mukaan harjoituksiin. Patarummusta innostunut poika ohjattiin 6-vuotiaana lyömäsoitinopintoihin.
Kun Rouvali hyväksyttiin 17-vuotiaana lukiolaisena Sibelius-Akatemian nuorisokoulutukseen, lyömäsoittimet olivat vielä hänen pääaineensa. Orkesterimusiikki oli kuitenkin alkanut kiinnostaa nuorta muusikkoa kokonaisvaltaisemmin – lyömäsoittajat pääsivät konsertissa ääneen niukimmillaan vain pariin otteeseen.
Sinfoniaorkesteri Vivossa Rouvali tutustui kapellimestari Hannu Lintuun, joka näki rumpalin energiassa jotain lupaavaa. Linnun yksityistunneilta Rouvalin tie vei ensin Jorma Panulan nuorisokapellimestariluokalle ja lopulta ihan oikealle kapellimestariluokalle.
”Tämä on ammatti, jota ei oikeastaan voi opettaa. Pitää olla kokemusta orkesterisoittamisesta, mutta loppujen lopuksi podiumille meneminen on persoonallisuustesti. Se on johtamista ja psykologiaa.”
Kyse on Rouvalin mukaan ennen kaikkea luottamuksesta orkesterin ja kapteenin välillä.
”Pitää olla vakuuttava heti ensimmäisistä harjoituksista lähtien. Räyhääminen ei auta.”
Lehtikritiikeissä Rouvalin villiä vauhtia ja energisyyttä kiitellään. RSO:n aamuharjoituksissa kapellimestarin ruskea t-paita on jo puolessa tunnissa läikikäs hiestä. Suu käy, kun Rouvali tapailee tahtia orkesterin soittaessa.
Hamp hamp hamp haa. Tädädä tädädä. Papadaidapapadai.
Lyömäsoitintausta näkyy rytmisesti tarkkana johtamisena: Rouvalin hyppysissä klassinenkin orkesteri gruuvaa kuin hirvi. Kapellimestarin sisäinen metronomi ei sammu koskaan.
”Kyllä siellä napsuu koko ajan.”
KUKA
Santtu-Matias Rouvali, 26, valmistui viime vuonna kapellimestariksi Sibelius-Akatemiasta. Hän on Tapiola Sinfoniettan taiteellinen partneri ja vierailee säännöllisesti RSO:n johdossa. Rouvalin kansainväliset debyytit jatkuvat tänä vuonna mm. Göteborgissa ja Lontoossa. Syksyllä 2013 hän aloittaa Kööpenhaminan filharmonikkojen päävierailijana. Vapaa-ajalla Rouvali metsästää.
Himottaa Konsertinjälkeinen kalja Saint Urho`s Pubissa.
Haduttaa Asiat jäävät aina viime tippaan.
Kyrpii Pekka Haavistosta ei tule presidenttiä.
Sanat Verna Kuutti, kuva Pietari Hatanpää
