Antologia esittelee maailman merkittävimmän feministisarjakuvamaan tekijöitä.
”Pillussani on tänään bileet, sinä olet kunniavieras”, nainen sanoo miehelle Nanna Johanssonin Pokausta baarissa -sarjakuvassa.
Kun se ei tepsi, leidi sutkauttaa:
”Jos jumala loi jotain sinua seksikkäämpää, niin sen hän piti itsellään.”
”Häivy”, mies tokaisee ja nyrpistää nenäänsä.
Lisa Ewaldsin yhden ruudun stripissä musta rehevä mirri tuijottaa lukijaa suoraan silmiin.
”Eieieiei! Älä pelkää! En minä pure. Haluan vain tervehtiä”, lukee housujaan alas hilaavan naisen puhekuplassa.
Liv Strömquistin Pettämisen raja -sarjakuvassa pitkä heterosuhde ilman sivuseikkailuja on nyt vaan niiiin sosiaalinen konstruktio. Se on ”keinotekoinen yksinoikeussopimus seksuaalisesta omistusoikeudesta” ja rakkaus vapaan markkinajärjestelmän tuote, joka on korvannut uskonnon nyky-yhteiskunnassa.
Lokakuussa ilmestyneeseen Suffragettien city -antologiaan on koottu ensimmäistä kertaa suomeksi julkaistavaa ruotsalaista feminististä sarjakuvaa. Piirtäjät kuuluvat kuusi vuotta sitten perustettuun Dotterbolaget-kollektiiviin, joka perustettiin, koska naispiirtäjät halusivat keskinäisen kilpailun sijasta työskennellä yhdessä ja tukea toisiaan. Antologiassa he härnäävät tabuja ja nauravat arjen sukupuolittuneille rutiineille.
Antologian koonneen ja suomeksi toimittaneen Johanna Rojolan mukaan yhteiskunnallinen ja feministinen sarjakuva on Ruotsissa tällä hetkellä kovassa nosteessa, kiitos Dotterbolagetin. Vastaavaa buumia ei ole nähty missään muualla. Merkittävän Galago-sarjakuvalehden uusista lukijoista yhdeksän kymmenestä on Rojolan mukaan nuoria naisia.
Rojola ei usko, että Suomi olisi aivan vielä valmis vastaavaan buumiin.
”Feminismin asema on Ruotsissa ihan toinen kuin Suomessa. Kyllähän täällä sitä f-sanaa varotaan käyttämästä. Kukaan ei voi Ruotsissa olla samaan aikaan vakavasti otettava ja kyseenalaistaa feminismiä julkisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa.”
Maria Ruuska
