Professori ja taiteilija tekivät sarjakuvan 60-lukulaisista.
Voileipäsukupolveksi kutsutaan 1960-luvulla syntyneitä, töissä käyviä ihmisiä, jotka ovat hankkineet lapset kolmikymppisinä. He ovat huolehtijoiden sukupolvi, jota puristavat yhtäältä teini-ikäiset lapset, toisaalta yli kahdeksankymppiset vanhemmat.
”Voileipäsukupolvi ei ole tehnyt itsestään numeroa. Emme ole olleet talvisodassa emmekä valtaamassa Vanhaa. Olemme olleet näkymättömiä”, sanoo kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka, joka käsikirjoittaa taiteilija ja kirjailija Rosa Liksomin piirtämää sarjakuvaa Sandwich Generation.
Sarjakuvassa seikkailee psykologi ja terapeutti Varpu, joka on koko elämänsä pitänyt huolta muista. Lonka on inspiroitunut TV1:llä esitetystä Terapiassa-sarjasta, mutta kun psykologi kirjoittaa sarjakuvaa psykologista, mukana lienee myös omakohtaisia kokemuksia?
”Terapiasessiot ovat keksittyjä, mutta Varpu on samassa tilanteessa kuin me muutkin voileipäsukupolven edustajat. Lapset alkavat lähteä kotoa ja vanhukset vähetä. Kohta sukupolvemme alkaa elää uutta nuoruutta ja hillua. Jonain päivänä vain huomaamme olevamme vapaita. Kun kokonaisen sukupolven voileipälätistys loppuu, voi syntyä voimakasta yhteiskunnallista liikehdintää.”
Professorin ja taiteilijan yhteistyö alkoi vuonna 2005, kun Liksom kuvitti Longan toimittamia psykologian oppikirjoja. Pari vuotta sitten Lonka alkoi kirjoittaa strippejä ja lähettää niitä Liksomille. Nyt piirrettynä on viitisenkymmentä strippiä, joista viisi on julkaistu. Lisää ilmestyy nettisivuilla parin viikon välein.
”Viikonloppuisin hihittelen itsekseni ja lähettelen Rosalle käsikirjoituksia. Rosan huumori on mustaa ja mun huumorini aika erikoista. Sarjakuvaa ei pidä ottaa liian vakavasti.”
Sandwich Generationin julkaisemisesta on neuvoteltu useiden lehtien kanssa. Tekijät odottavat palautetta ja sitä, ottaako yleisö hahmot omakseen. Sarjakuva on Longan mukaan puhutellut erityisesti psykologeja ja Varpun ikäisiä naisia – niitä, jotka odottavat tilaisuutta päästä hillumaan.
Maria Pettersson
