Freeman polki tandemhittinsä listaykköseksi 1970-luvun loppu-puolella. Silloin syntyi sukupolvi, joka sysäsi sammuneen teini-tähden uuteen menestykseen, musiikkivideotähdeksi, piriverkkarimannekiiniksi ja festivaalivetonaulaksi.
Leo! Leo!
Harmaapartainen mies huitoo Leo Frimania luokseen Vanhalla Ylioppilastalolla. Huutelija on avantgardetaiteilija Mattijuhani Koponen, jonka 70-vuotisjuhlanäyttely peittää kuppilan seiniä.
Miehillä on tasan kymmenen vuotta ikäeroa, sillä tänään on Frimanin 60-vuotissyntymäpäivän aatto. Hän tilaa tÅ¡ekkiläisen keskioluen.
59 vuotta ja 364 päivää aikaisemmin Lahdessa syntyy poika, joka kastetaan Leo Christeriksi. Muutamaa kuukautta myöhemmin perhe muuttaa isän töiden perässä Loviisaan, sitten Länkipohjaan ja lopulta Hämeenlinnan kupeeseen Harvialaan. Laulunopettajaäidillä ja metsäteknikkoisällä on neljä poikaa, Leo on toiseksi nuorin.
Kesäisin vuorineuvokset käyvät paikallisen taimitarhan mailla ampumassa fasaaneja, joita Leo kavereineen hätistelee bambukepeillä maalitauluiksi. Palkaksi saa purkin hirvenlihaa.
”Siellä olen tehnyt tyhmimmät juttuni. Mitä nyt sellaiset epävarmat murrosikäiset tekee, ne liittyivät hapuilevan seksuaalisuuden lentämiseen.”
Seksuaalisuuden jälkeen herää poliittisuus. Amerikan imperialismi ja Vietnamin sota ärsyttävät, mutta sosialismikin tuottaa pettymyksen. Vuonna 1968 puhkeaa TÅ¡ekkoslovakian kriisi. Teiniliiton vasemmistoaktiivi matkustaa bussilla Helsinkiin osoittamaan mieltään: ”Nixon – Kosygin, gangstereita kumpikin”, Friman huutaa Neuvostoliiton suurlähetystön edessä.
Prahan syksyn jälkeen jää aikaa musiikille. Friman opettelee kitarasoinnut isänsä Landolalla ja perustaa bändin, Waterloon.
”Soitimme usein Vanhalla ja Uudella ylioppilastalolla. Silloin ei ollut hissejä, joten kamat piti roudata portaita pitkin. Kuinka harmittavan korkealla esimerkiksi Viipurilainen osakunta olikaan.”
Vuonna 1976 rokkari valmistuu merkonomiksi ja muuttaa Helsinkiin.
Alku on huono.
”Minusta piti tulla t-paitakauppias, mutta töitä ei ollutkaan. Sain tyhjiä lupauksia.”
Kesällä syntyy kuitenkin ensimmäinen single. Love Recordsilla työskentelevän lankomiehen Hectorin sanoittamasta ja tuottamasta Ajetaan tandemilla -kappaleesta tulee jättimenestys. Pikkupojasta lähtien Englannin ja Yhdysvaltojen top-listoja seurannut Friman oli haaveillut, millaista elämä olisi, jos oma nimi koreilisi kärkipaikalla. Jo heinäkuussa kappale on listaykkönen.
Syksyllä ilmestyy debyyttialbumi Freeman, jolle brittipoppiin hurahtanut Friman on kirjoittanut kappaleita omalaatuisella mielikuvametodillaan. Esimerkiksi rippikouluklassikko Kaksi lensi yli käenpesän oli sävelletty Elton Johnille, Ajetaan tandemilla puolestaan Sparksille.
”Ne on sellaisia pastisseja. Sointukuvan ja tempon mukaan mietin, kuka kansainvälinen artisti voisi laulun esittää. Jos se kuulostaa hyvältä, sävellyksessä on jotakin.”
Sitä jotakin on. Keikkapyyntöjä satelee ja Suosikki haluaa haastatella. Fanipostia tulvii levy-yhtiöön ja kotiosoitteeseen: Mikä on lempivärisi? Oletko enemmän koira- vai kissaihminen? Meillä on hevonen.
Osuuskaupan Jane sijoittuu Syksyn sävel -kilpailussa kolmanneksi. Ensialbumi rikkoo 30 000 kappaleen kultalevyrajan. Vuonna 1977 ilmestynyttä Freeman 2 -levyä myydään kuitenkin puolet vähemmän.
”Sitten niistä tyypeistä, jotka diggaili eniten klassisesta Freeman-soundista eli heiveröisestä tenorista, kasvoi aikuisia. Heille tuli muuta.”
Entinen teinitähti soittaa Yleisradion nuortenohjelmien esimiehelle: Friman tässä päivää. Miten sinne pääsee töihin?
1980-luvun loppupuolella Friman vakinaistetaan paikallisradio Sykkeeseen.
”Toimittajuus oli kaikista märintä aikaa elämässäni.”
Pressiklubi, Bulevardia, Sikala, Vanha, Kosmos.
”Päivittäin tuli käytyä jossain. Loistavaa, jos siitä selvisi hengissä tai mahdollisimman vähin kolhuin ja tuhoin. Enää en näe sen aikaisia kavereita kaupungilla.”
Vuonna 1986 ilmestyy kolmas albumi Tulta tai jäätä, mutta samana vuonna elämä muuttuu ihan muusta syystä.
Näyttämönä toimii Kosmos-anniskeluravintola Kalevankadulla. Paikka on olohuone Frimanin seurueelle, toimittajille, kirjailijoille, taitelijoille. On torstai-iltapäivä 30. lokakuuta, kello kymmenen yli viisi ja lottokerhon kokous. Jari Tervo hauskuuttaa porukkaa kovaan ääneen.
Tarja-niminen nainen istuu saman nurkkapöydän peilin alle, jossa kultturelli kokoonpano täyttää lottokuponkejaan. Eronnut Friman tapaa ensimmäistä kertaa nykyisen vaimonsa, kirjastotädin Kalliosta.
”Kaikki on mennyt sen jälkeen paremmin. Ajan kuluessa rakas vaimoni hoiti minut takaisin elävien kirjoihin ja taloudellisesti jaloilleni. Velkataakka oli repsahtanut mahdottomiin lukuihin ihan vain bilettämällä.”
Frimanin luottokortti leikataan kahtia.
”En mä lopettanut dokaamista. Maljojen kohottaminen ystävien kanssa on hauskaa. Jos se on jokapäiväistä, siitä tulee vähemmän hauskaa.”
Pariskunta hankkii ensimmäisen omistusasuntonsa. Syntyy tyttö Jasmin.
”Sain elämäni aikuisesti raiteilleen.”
1990-luvun alussa Suomea lyö lama. Paikallisradioilta kaikkoavat mainostajat ja Frimanin työnantaja tekee konkurssin. Sitten hän tapaa toisen naisen Kaivohuoneen miestenvessan jonossa.
”Sitten niistä tyypeistä, jotka diggaili eniten klassisesta Freeman-soundista eli heiveröisestä tenorista, kasvoi aikuisia. Heille tuli muuta.”
Menneisyyden vangit. Yhtyeen nimi on ironinen, mutta se kuvaa Frimanin lisäksi Virve ”Vicky” Rostia, johon työtön radiotoimittaja törmää. He yhdistävät voimansa – onhan molemmilla ollut hittejä 1970-luvun lopulla.
Lama-Suomen karaokekansa rakastaa finnhitsejä eikä Menneisyyden vangeilla ole enää vapaita viikonloppuja. Freeman ja Rosti esittävät ikivihreitä sadan keikan vuositahtia seuraavat kaksi vuosikymmentä. Friman laskee laulaneensa varhaishittinsä vähintään 4 000 kertaa.
”Se palkitsee, kun näkee yleisön tykkäävän. He laulavat, taputtavat, nyökyttävät päätään. Ei silloin harmita esittää samoja kappaleita.”
Sitten Freeman saa uuden hitin, eikä se vetoa yhtyeen vakiyleisöön.
On vuosi 2009. Kolmekymppinen Perttu Mäkelä pistäytyy Tehosekoittimen Matti Mikkolan studioilla. Tämä miksaa Menneisyyden vankien tulevaa kesäsingleä. Klassinen Freeman-soundi eli heiveröinen tenori tekee Mäkelään vaikutuksen: ”Kuka tää on”, hän kysyy. ”Freeman”, Mikkola vastaa.
”Perttu ajatteli, että olisin loistava lisä heidän uudelle levylleen, jota he muuten olivat siinä vaiheessa tehneet jo viisi vuotta”, Friman selostaa.
Mäkelä on elektrokollektiivi Uuden Fantasian Street Kobra eli Katukobra, kuten Friman häntä kutsuu. Nimekäs tuottaja tunnetaan hip hop -piireissä nimellä DJPP, mutta Frimanille henkilö on uppo-outo. Siispä hän konsultoi kobranikäistä poikaansa, kannattaako lähteä mukaan vai ei.
”Janne sanoi, että ilman muuta. Tulisi paljon katukredibiliteettiä. He ovat erittäin arvostettuja tuolla kadulla… Isolla Roballa. Iso Roban kuumin bändi!”
Heimo-albumilla vilisee reinonordineja ja jimitenoreja, mutta Freemanin laulamasta Liian myöhään -singlestä tulee Uuden Fantasian tunnetuin kappale. Kuvataan Freemanin uran ensimmäinen musiikkivideo, jota on YouTubessa klikattu kohta 400 000 kertaa.
”En tiedä pitäisikö minun olla kiitollinen vai katkera sille puvustajalle, joka laittoi päälleni ihmeellisiä vaatteita. Annan oudon kuvan itsestäni ja garderobistani.”
Ainakin Mäkelälle on syytä olla kiitollinen: viiksekäs Freeman nousee jälleen listakärkeen ja Leon nimeä huutaa uusi sukupolvi. Hyväksyntä tuntuu hyvältä – ei ironiselta. Kesällä Freeman heittää ensimmäiset festivaalikeikkansa Uuden Fantasian vieraana.
Vanhan pöydässä istuvan laulajan oikeaa kättä värittävät edelleen Ilosaari- ja Provinssirockin rannekkeet. Hän pohtii, kuinka kauan niitä voi pitää ennen kuin se on noloa.
Vuodenvaihteesta lähtien työstetty kokopitkä valmistuu. Ydinyhtyeen, Street Kobran, Kroko-Rocin ja Ercolan, lisäksi Freeman 4 -levyllä soittavat Lauri Porra, Zarkus Poussa, Tuomo Prättälä, Teppo Mäkynen ja Costello Hautamäki. Teksteistä vastaavat Asan ja Paula Vesalan lisäksi Jarkko Martikainen, Olavi Uusivirta, Ismo Alanko ja Mariska sekä Hector.
”Uuden Fantasian tyypit ovat sellaisia ikuisia taideopiskelijoita, fiksuja ja hiton taitavia, trendsettereitä. He kaihtavat keinoja, joita joku on joskus aiemmin käyttänyt. Ehkä he näkivät minussa kaupallista potentiaalia. Näin seniorikansalaista jymäytetään”, vitsailee 60 vuotta täyttävä Friman, joka toivoo mandoliinia, radiosoittoa ja maailmanrauhaa.
Freeman 4 -albumin levynjulkaisukeikka Uuden Fantasian kanssa Tavastialla 5.10.
KUKA
Muusikko Leo ”Freeman” Friman (s. 1951) asuu Helsingin Hermannissa. Tehnyt neljä soololevyä ja neljä albumia Menneisyyden vankina. Sauvakävelee ja pelaa tennistä Hectorin kanssa.
Himottaa
”Pitsi. Jotkut ovat lateksi-, nahka- tai kumi-ihmisiä, mutta mä olen pitsi-ihminen.”
Kaduttaa
”Kun olin Hämeenlinnan lyseossa, halusin jostain syystä käydä 7- luokan yksityisoppilaana. Se oli elämäni tyhmimpiä ratkaisuja.”
Kyrpii
”Tietyt arkkitehtoniset ratkaisut, joita kaupungissa on tehty. Kauniiden rakennusten kylkeen on kasvanut joku järjettömän ruma kasvain. Tykkään krumeluureista.”
Sanat Marko Ylitalo
Kuvat Kaarle Hurtig