Suurkaupungin kunkku
Kampanjajulisteessa nuorimies juoksee kohti iloisesti virnistäen. Aivan Brysseliin asti vauhti ei riittänyt, mutta kokoomuslaisen Heikki Autton ei tarvitse hävetä menestystään viime EU-vaaleissa. Rovaniemen mies keräsi yli 17€‰000 ääntä.
”Samankaltaisella äänimäärällä meni Piia-Noora Kauppi pohjoisesta läpi kymmenen vuotta aiemmin. Nyt ei ollut yhtä suurta vetoapua kuin silloin”, Autto sanoo.
Miehen poliittinen ura alkoi Utahista olympiavuonna 2002. Silloin nuori vaihto-oppilas kävi isäntäperheensä ja kavereidensa kanssa pitkiä yhteiskunnallisia keskusteluja ja tajusi, että suomalainen yhteiskunta tarvitsee aktiivisia päätöksentekijöitä. Sellaisia kuin hän itse.
Kahdeksan vuotta myöhemmin 25-vuotias Autto on pinta-alaltaan Euroopan suurimman kaupungin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja kokoomuksen järjestösihteeri. Viime vuonna hän vietti 54 yötä Rovaniemen ja Helsingin välisessä yöjunassa.
Ensi keväänä tämä lumilautaileva hallintotieteiden opiskelija kolkuttelee Arkadianmäen ovia. Nykyisen Lapin kokoomuksen kansanedustajan, näkymättömäksi jääneen Ulla Karvon nuorimies päihitti jo Rovaniemen kunnallisvaaleissa.
Ajatusmaailmaltaan Autto on peruskokoomuslainen. Hänestä yrittäjyyden pitäisi olla nykyistä helpompaa, ja kaikille olisi taattava tasa-arvoiset mahdollisuudet kehittää itseään. Esimerkiksi nykyinen opintotukijärjestelmä ei Autton mielestä kannusta opiskelijoita tekemään parastaan.
”Olen itsekin joutunut maksamaan Kelalle opintotukia takaisin. Opintotuki pitäisi nähdä palkkana tehdystä työstä, eikä opiskelijaa pitäisi rangaista siitä, jos on opintopisteiden lisäksi saanut tehtyä muitakin töitä.”
Demarijeesus
Hämeenlinnassa on jo pitkään vaikuttanut räväkkäsanainen mies, joka näyttää Jeesukselta. Hän on Iisakki Kiemunki, 32, raskaasta musiikista pitävä demaripoliitikko ja Hämeen Sanomien monimediatoimittaja.
Kaiken lisäksi hän on Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja.
”Eihän poliitikon ja toimittajan yhdistelmä missään nimessä ihanteellinen ole. Väkisinkin toinen kärsii, minun tapauksessani ammatillinen ura”, Kiemunki kertoo.
Kiemunki ilmoitti jo ala-asteella ryhtyvänsä isona Suomen presidentiksi. Miehen varsinainen yhteiskunnallinen herääminen tapahtui kuitenkin teini-iässä.
”Lapsuuteni oli aika vaikea. Ilman yhteiskunnan tukiverkkoja minun kaltaisellani olisi ollut huonot mahdollisuudet päästä esimerkiksi harrastamaan ja opiskelemaan. Oikeastaan minut pelasti urheilu ja sosiaalidemokratia.”
Kiemunki opiskeli kunnallistieteitä Tampereen yliopistossa ja päätyi naapurintädin kehotuksesta kunnallispolitiikkaan. Nyt tähtäin on eduskunnassa.
Missiota helpottaa, että hämeenlinnalainen demarikansanedustaja Satu Taiveaho ei hae enää seuraavalle kaudelle.
Kiemunki toivoo, että SDP ajaisi entistä enemmän kaikkein köyhimpien asiaa.
”Nyt puolue ajaa keskiluokkaisen duunariväestön etuja, jopa sillä ehdolla, ettei köyhimpiä haluta nostaa alhostaan”, Kiemunki viittaa perus- ja ansioturvan välisiin kytköksiin.
”Meillä on kaikista puolueista paras tuote. Suomalaiset kannattavat niitä asioita, joita demarit ovat perinteisesti ajaneet. Mutta puolueen ulkoinen imago ja tapa toimia on hoidettu päin persettä jo hyvin pitkään.”
Demareiden politiikan päivittäjäksi miehellä on ehdottaa sopiva kandidaattikin: Mikael Jungner.
Pienen puolustaja
Vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekosella, 31, on aatteen mukaisesti punertavat hiukset.
Ja kolme kappaletta kaikkea: kolme poikaa, kolme espanjanvesikoiraa ja kolme terraariossa molskivaa punakorvakilpikonnaa.
”Mutta vain yksi mies. Siinä minun pitäisi ehkä terästäytyä”, Pekonen naurahtaa.
Lähihoitajaksi kouluttautunut Pekonen kuuluu Riihimäen syvänpunaiseen dynastiaan. Sekä vanhemmat että veljen vaimo ovat Riihimäen kaupunginvaltuuston vasemmistoliittolaisia jäseniä. Niin on myös hän itse. Ehdolle Pekonen päätyi vanhempiensa kannustuksesta vuonna 2004.
”Kieltäydyin aluksi monta kertaa, sillä koin, että en osaa ja kykene. Sitten ymmärsin, että tämähän on aivan tavallisten ihmisten tekemää arkisten asioiden hoitoa”, Pekonen kertoo.
Sittemmin luottamustoimia on kertynyt. Paikallisten ja maakunnallisten tehtävien lisäksi Pekonen on puolueensa toinen varapuheenjohtaja.
Ensi vaaleissa Hämeessä jää tilaa hänen kaltaiselleen yllättäjälle, sillä vaalipiirin kansanedustaja Matti Kauppila jättäytyy pois vaaleista.
”Ympäristökysymykset, sosiaali- ja terveyspolitiikka, lapset, nuoret ja vanhukset”, Pekonen listaa hänelle läheisiä aiheita.
Viime päivinä hän on juhlinut sekä riihimäkeläisen Jukka Jalosen luotsaaman leijonalauman olympiapronssia että Turun Pallivahassa asuvan kotitalousopettajan Marja Tyrnin voittoa Vuoden sketsihahmo -kilpailussa. Hahmoa Putous-ohjelmassa esittänyt Aku Hirviniemi on Pekosen veli. Suut makiaks!
Vähemmistöjen asianajaja
Politiikka kulkee Oscar Ohlisin, 26, suvussa. Hänen isoisänsä toimi viime vaaleihin asti Vaasan valtuustossa, ja hänen äitinsä ja kaksoisveljensä ovat Vöyri-Maksamaan valtuuston rkp:läisiä.
”Politiikka ja yhteiskunnalliset kysymykset ovat aina kiinnostaneet minua. Niistä on puhuttu perheessä paljon”, Ohlis kertoo.
Ohlis itse muutti lukion jälkeen Vöyristä 50 kilometriä etelään Vaasaan. Rennon tyylikkäästi pukeutuva, sosiaalipolitiikkaa Åbo Akademin Vaasan kampuksella opiskeleva Ohlis on RKP:n nuorisojärjestön Svensk Ungdomin puheenjohtaja ja Vaasan kaupunginvaltuuston jäsen.
Ja pesunkestävä liberaali. Ohlisin mielestä valtio kontrolloi liikaa ihmisten tekemisiä.
”Ympäristökysymykset, seksuaalivähemmistöjen oikeudet ja maahanmuuttajien asema ovat mulle läheisiä aiheita. Ja tietysti ruotsin kielen asema”, Ohlis luettelee.
Näistä aiheista hän kirjoittaa myös City-lehden blogissa, jota hän alkoi tehdä muutama kuukausi sitten. ”Ei burkhankäyttökiellolle!”, ”Kaikki rakkaus on hyväksyttyä rakkautta?”, blogin otsikot huutavat.
Ohlisin on viime aikoina ollut vaikea sulattaa sitä, miten maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsia on arvosteltu. Ohlis pitää erityisen omituisena, että kritiikkiä ovat esittäneet muun muassa Kokoomusnuorten puheenjohtaja Wille Rydman ja Keskustanuorten Antti Kurvinen.
”Eihän kyse ole Thorsin politiikasta, vaan koko hallituksen politiikasta. Ja hallituksessa ovat mukana myös keskusta ja kokoomus.”
Vaasan vaalipiiriin jää ensi eduskuntavaaleissa yhden rkp:läisen mentävä aukko, sillä nykyinen kansanedustaja Håkan Nordman ei asetu ehdolle.
”Tämä on tilaisuus saada uusi ja miksei myös nuori tyyppi eduskuntaan.”
Suulas pohjalainen
Keskustanuorten puheenjohtaja ja Kauhavan kaupunginvaltuutettu Antti Kurvinen, 23, vastaa puhelimeen Rovaniemeltä.
”Etelän mediasta päivää! Mitäs sinne kuuluu?”
”Väänsin aamupäivän kauppaoikeuden tenttiä, osakeyhtiöjuttuja ja sellaista”, neljännen vuoden oikeustieteen opiskelija kertoo.
Kurvinen on ottanut koko Suomen haltuun. Hän opiskelee Lapin yliopistossa, työskentelee Helsingissä ja on kotoisin häjyjen seudulta Kauhavalta.
Ennusmerkkien mukaan Kurvinen on keskustan tulevia kärkinimiä. Puolueen perinteenä kun on ollut, että nuorisojärjestön entiset puheenjohtajat etenevät keskeisiin poliittisiin tehtäviin.
Kunnon poliittisen nuoren tapaan häneltä riittää ruoskaa puolueensa nykymenolle.
”Poljemme paikallaan. Kaikki keskustan ongelmat johtuvat oikeastaan siitä, ettei meillä ole mitään yhteiskunnallista missiota, visiota siitä, miten haluamme suomalaiseen yhteiskuntaan ja Eurooppaan vaikuttaa. Siksi gallupkannatuksemme laskee, sen takia keskustalaiset riitelevät keskenään, ja näitä muumihahmoja löytyy suunnasta jos toisesta.”
Kurvinen puhuu paljon, ja kokeneen poliitikon äänellä.
Sosiaalipolitiikassa hän korostaa yhteisön vastuuta, talouspolitiikassa ihmiskasvoista markkinataloutta ja ympäristöpolitiikassa luonnonvarojen hyödyntämistä kestävällä tavalla.
Hän ihailee alkiolaista ajattelutapaa, joka korostaa ihmisen henkistä kasvua ja tiedon jakamista materian sijaan.
Tässäkin löytyy moite hallituksen suuntaan.
”Nyt takerrutaan liikaa koulutuksen rakenteisiin. Ei mietitä tarpeeksi, tuottavatko koulut osaamista, tarjoavatko sivistystä ja mahdollistavatko elinikäisen oppimisen.”
Munakoisofeministi
Paljon porua aiheuttaneen kasvisruokapäivän pääarkkitehti, Helsingin yliopiston opiskelija Emma Kari, 26, on juuri syönyt mozzarella-sienipiadinan.
”Ei ollut kyllä terveellistä, mutta todella maukasta.”
Teoriassa hänen pitäisi kirjoittaa ravintola Rytmissä graduaan talouspolitiikan ja onnellisuuden suhteesta. Käytännössä hän vastailee kasvisruokakeskustelun kirvoittamiin viesteihin ja puheluihin.
Kohu tuli yllätyksenä, Kari myöntää.
”Kai se kertoo siitä, että olemme jonkinlaisessa murroksen tilassa. Maailma muuttuu, mutta kaikki poliitikot eivät pysy mukana. Vanhan polven poliitikot puolustavat rakentamaansa järjestelmää eivätkä ymmärrä ympäristönsuojelullisia perusteita.”
Siinä, että kasvisruokapäiväaloitteen tekijä oli Emma Kari, ei sen sijaan ollut mitään yllättävää. Ympäristönsuojelutieteen ja sosiaalipolitiikan opiskelija on pitkään ollut aktiivinen ekologisten elämäntapojen puolustaja – aluksi erilaisissa järjestöissä ja verkostoissa, sitten vihreissä ja Helsingin kaupunginvaltuustossa.
Kari tunnetaan punavihreänä feministinä, jolla on tapana sanoa asiat suoraan. Siinä saa välillä turpaansa.
”Minua ärsyttää eniten sellainen jes jes -politikointi, jonka pointtina on verkostoitua ja olla kiva kaikille. Jos ajaa asioita, pitää pystyä sanomaan ääneen, mitä haluaa.”
Karin ajatusmaailma on perusvihreä: ilmastolaki on saatava aikaan ja vanhemmuuden kustannukset on jaettava oikeudenmukaisesti. Isät tarvitsevat valtaa kotona ja äidit työpaikalla.
Se, pääseekö Kari ajamaan näitä asioita ensi keväänä eduskunnassa, riippuu paljolti siitä, kuinka monta samanikäistä punavihreää feministiä kisassa on mukana. Helsingistä ei ole helppoa päästä läpi.
Älä unohda heitä:
Johanna Sandberg (r) työskentelee kansanedustaja Christina Gestrinin avustajana. 29-vuotias helsinkiläinen opiskeli Turun yliopistossa valtio-oppia ja teki gradunsa vaalirahoituksen epäkohdista jo ennen koko kohun alkamista.
Mari Puoskari (vihr) on diplomi-insinööri, konsultti ja Helsingin kaupunginvaltuutettu. 31-vuotias Puoskari toimii vihreiden varapuheenjohtajana, harrastaa juoksua ja telemarkia.
Jussi Saramo (vas) on pyörinyt pitkään aktiivina monissa kansalaisjärjestöissä. Tietotekniikka-asentajaksi kouluttautunut 30-vuotias on Vantaan kaupunginvaltuutettu, Attacin puheenjohtaja ja vasemmistoliiton poliittinen sihteeri.
Sofia Vikman (kok) ponnistaa Arkadianmäelle Tampereelta, jossa hän toimii kaupunginvaltuutettuna. Kokoomusnuorten sivuston mukaan 26-vuotias Vikman on ”kokkarikundien märkä uni ja korkkariböönien esikuva”.
Ville Hoikkala (kd) on suurelle yleisölle tuttu meneillään olevan Ruanda-oikeudenkäynnin puolustusasianajajana. 33-vuotias istuu myös Keravan kaupunginvaltuustossa.
Antti Lindtman (sd) aiheutti pienen sensaation nousemalla nuorena Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi. 27-vuotiaan SAK:n nuorisosihteerin löydät myös tämän Ylioppilaslehden Nokkapokka-palstalta.
Asmo Maanselkä (kd) toimii kristillisdemokraattien viestintäpäällikkönä ja Jyväskylän kaupunginvaltuutettuna. Ikää 28 vuotta.
Hanna Kuntsi (sd) työskentelee Palvelualojen ammattiliiton yhteiskuntasuhteiden sihteerinä. 32-vuotias vantaalainen kirjoittaa ajatuksistaan Hajatuksia-blogissaan.
Maia Fandista (vihr) saattaa tulla ensimmäinen vihreä kansanedustaja Keski-Suomesta. Hän on 28-vuotias sosiaalityöntekijä ja Jyväskylän kaupunginvaltuutettu.
Mikael Viitala (kd) tunnetaan Vaasan ylioppilaskunnan pääsihteerinä. Ikää on 28 vuotta.
Annika Saarikko (kesk) toimii puheenjohtajana Kerttu-verkostossa, joka on valtakunnallinen, alkiolaisiin arvoihin nojaava nuorten naisten yhteisö. 26-vuotias Saarikko on myös sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän erityisavustaja.
Liisa Ansala (kesk) vaikuttaa Rovaniemellä. 24-vuotias kasvatustieteen kandidaatti nähtiin SYL:n hallituksessa vuonna 2007.
Vesa-Matti Saarakkala (ps) on 25-vuotias kurikkalainen kaupunginvaltuutettu ja perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja.
Antti Järvi
