Kaikilla ystävilläni on homokaveri. Pitäisikö minunkin hankkia homokaveri? Onko se tämän päivän kotiryssä? JESSIKA -78
Aloitan vastaukseni sisarellisella kehotuksella: älä käytä termiä homokaveri.
Carrie Bradshaw`lla oli trendikäs homokaveri kymmenen vuotta sitten, samoin Madonnalla ja Will & Gracen Gracella. Vuonna 2009 kaverit ovat kavereita, ja useimmiten joukkoon mahtuu homojen ja heteroiden lisäksi niitä, jotka ovat vaihtelevissa määrin sekä että. Homokaveri terminä on siinä määrin passé, ettei sitä kannata käyttää kuin äärimmäisessä hädässä. Ota nämä varoituksen sanat sydämeesi, Jessika, ja tutkiskele niitä siellä.
Mielenkiintoisempi kysymys onkin, kuka tai mikä voisi olla tämän päivän kotiryssä ja mihin häntä tarvittaisiin? Meille Jessikaa nuoremmille terminologinen kertaus lienee tarpeen.
Ideologioiden aika on ehkä ohi, mutta yhteyshenkilöiden aika ei. Verkostoyhteiskunnassa se, kenen bileisiin saa kutsun, vaikuttaa kaikkeen vaalirahoituksen saamisesta työpaikan löytämiseen. Päämäärätietoiseen verkostoitumiseen liittyy silti seikka, jota nuoret opportunistit eivät tajua: se ei yleensä kannata. Omaa (ja mahdollisesti ainoaa) nuoruuttaan ei ole syytä haaskata sellaisten ihmisten hännystelyyn, joista ei vilpittömästi pidä. Juttua ei kannata vääntää väkisin edes rahan, tiedon tai työpaikan vuoksi, sillä älykkäät ihmiset näkevät liian yrittämisen taakse.
Tuttavapiirissäni on eräs superverkostoituja, jolla on melkein 2 000 Facebook-kaveria ja joka tuntee ”kaikki”. Tavatessamme juhlissa hän tervehtii minua kuin vanhaa ystävää, vaikkemme tunne toisiamme laisinkaan. Miten voisimmekaan tuntea? Minä olen nobody, eikä hänellä ole aikaa jutella kanssani. Paikalla on niitäkin, jotka ovat jo jotakin tai joista tulee vielä jotakin. Niin hän ainakin luulee.
Ehdotankin: hanki elämääsi ihmisiä, joista pidät. Hakeudu sellaisten ihmisten ystäväksi, joiden kanssa on hyvä olla. Ystävät ovat parhaita yhteyshenkilöitä. Jos ystävästä koituu jonakin päivänä hyötyä, se vie yleensä oikeaan suuntaan. Oikeanlaisille kampaajille, mukaviin työpaikkoihin, kiinnostaviin luottamustehtäviin. Juttuihin, jotka onnellistavat ja tuntuvat omilta.
Jos taas ehdoin tahdoin haluat hankkia homokaverin – et verkostoituaksesi vaan antropologisen seikkailun vuoksi – älä hanki kliseistä homokaveria. Televisiosarjojen bailaaja-shoppaaja-stailaajan kaltainen homoystävä on toki helpoin lokeroida ja siksi hyväksyä, mutta toistaa sellaista kuvaa homoseksuaalisuudesta, joka jättää ulkopuolelleen ne homomiehet, joita tyyli ei pätkääkään kiinnosta. Hanki ystäväksesi vaikkapa keski-ikäinen, äijämäisen oloinen ja suurikokoinen karhuhomo. Tai katsele uudestaan ympärillesi. Joku ystäväpiirisi ihan tavallisista tyypeistä on luultavasti homoseksuaali.
Toisaalta mikäli kaipaat kotiryssää todellakin kulttuurisessa mielessä – haluat tutustua vieraaseen kulttuuriin ja/tai muukalaisiin keskuudessamme – suosittelen omaperäisempiä vaihtoehtoja. Hanki romaniystävä, pakolaisystävä tai vaikkapa lestadiolaisystävä. Mikäli jaksat tutustua uuteen frendiisi oikeasti, hän saattaa avata silmiesi eteen uuden, vielä tuntemattoman maailman. Se saattaa synnyttää ymmärryksen, josta on sinulle elämäsi aikana enemmän iloa kuin päämäärätietoisesta verkostoitumisesta.
Kotiryssä
Kotiryssä oli suomalaisten poliitikkojen ja yhteiskunnallisten vaikuttajien neuvostoliittolainen yksityinen yhteyshenkilö. Yleensä kotiryssät olivat Neuvostoliiton suurlähetystön diplomaatteja. Arvokkaina yhteyshenkilöinä pidettiin erityisesti niin sanotun ”puoluelinjan” edustajia. Nämä diplomaattiasemassa toimivat KGB:n upseerit tarjosivat suoran yhteyden Neuvostoliiton kommunistiseen puolueeseen ja sen keskuskomiteaan.
Nimitystä `kotiryssä` käytti Aarno Laitinen kirjassaan Tamminiemen pesänjakajat vuonna 1981.
Lähde: Wikipedia. (Palstanpitäjän huomautus: älä käytä Wikipediaa lähteenä opinnäytetöissäsi.)
Mademoiselle Vosges
Kuva Minna Alanko
