”Meillä on voimaton olo. Professorikunta on tiennyt tasan tarkkaan, mitä mieltä olemme olleet jo 30 vuotta”, lataa HYYn hallituksen puheenjohtaja Pasio Hario.
Yliopiston uudesta hallituksesta tuli opiskelijoille jättipettymys.
Hallituksessa on kuusi yliopiston ulkopuolelta ja seitsemän sisältä tullutta jäsentä. Yliopiston sisältä tulleista jäsenistä opiskelijoita ja muun henkilökunnan edustajia on molempia kaksi, professoreita kolme.
Hallitukseen ei siis tullutkaan opiskelijoiden odottamaa sisäisten ryhmien tasakolmikantaa, vaan professorienemmistö. Yliopistokollegio päätti asiasta elokuussa.
Toisin kuin Helsingin yliopistossa, Itä-Suomessa, Tampereella, Lapissa ja Turussa päädyttiin tasakolmikantaan.
Tappiota pidetään ylioppilaskunnassa karvaana, sillä vielä viime keväänä opiskelijat kokivat olleensa professorien kanssa samassa veneessä, kun uutta yliopistolakia käsiteltiin eduskunnassa. Nyt professorienemmistöön päätymistä pidetään miltei petoksena.
”Opiskelijat lobbasivat vahvasti sen puolesta, ettei hallitukseen tullut ulkopuolisten enemmistöä. Kiitoksena tästä yliopisto ei itse ollutkaan valmis sisäiseen demokratiaan”, ylioppilaskunnan hallituksessa koulutuspolitiikasta vastaava Anu Aarnio ihmettelee.
Opiskelijat pitävät asiaa tärkeänä periaatekysymyksenä, jopa yliopistodemokratian tallomisena.
”Jälleen kerran mentiin siihen, että professorikunnan asemaa pönkitettiin”, Aarnio ihmettelee.
Se, että kollegion keskiryhmät asettuivat tukemaan professorien enemmistöä tasakolmikannan sijaan, oli opiskelijoille yllätys.
”Ehkä siellä pelättiin oman tulevan professuurin puolesta”, nimettömänä pysyvä kollegion jäsen heittää.
Ylioppilaskunnassa mietitään nyt, kuinka tasakolmikannan ohittamiseen reagoidaan.
”Opiskelijat ovat valmiita reagoimaan jaloillaan, jos tavoitteitamme ei tahdota kuunnella”, Pasi Hario uskoo.
Anu Aarnion mielestä opiskelijat eivät vaadi paljon: vielä 1970-luvulla vaadittiin yliopistolle ”mies ja ääni” -demokratiaa.
”Meille on kuitenkin ongelma, että joudumme antamaan tukemme järjestelmälle, jossa opiskelijat ohitetaan.”
HÄH?
– Hallitus on Helsingin yliopiston ylin päätöksentekoelin.
– Hallituksessa on 13 jäsentä, seitsemän yliopistoyhteisön sisältä ja kuusi ulkopuolelta.
– Professoreilla on hallituksessa kolme, yliopiston opettajilla, tutkijoilla ja muulla henkilöstöllä kaksi ja opiskelijoilla kaksi jäsentä.
– Uusi yliopistolaki toi hallitukselle merkittävää taloudellista valtaa ja vastuuta.
– Yksi hallituksen ensimmäisiä tehtäviä on valita yliopistolle uusi rehtori.
Jorma Ollilla ja piispa yliopistoa johtamaan
Yliopiston uutta hallitusta luotsaa ministeri Antti Tanskanen. Entisen Jyväskylän yliopiston rehtorin lisäksi hallitukseen valittiin yliopistoyhteisön ulkopuolelta professori Ari Helenius, teologian tohtori ja piispa Eero Huovinen, Eviran pääjohtaja Jaana Husu-Kallio, Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen johtaja Gunvor Kronman ja Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila.
Professoreita hallituksessa edustavat solu- ja kehitysbiologian professori Elina Ikonen, epäorgaanisen kemian laboratorion johtaja Markku Leskelä ja venäjän kielen ja kirjallisuuden professori Arto Mustajoki.
Muuta henkilöstöä edustavat poliittisen historian yliopistonlehtori Juhana Aunesluoma ja tutkimuskoordinaattori Ragna Rönnholm.
Opiskelijajäsenet ovat humanististen tieteiden kandidaatti, kasvatustieteiden ylioppilas Lari Ahokas ja filosofian ja valtiotieteiden ylioppilas Johanna Ahola.
Millainen hallitus on opiskelijan kannalta?
+ Sisäisillä ryhmillä enemmistö
+ Antti Tanskanen hyvä puheenjohtaja
+ Tasa-arvo kohtuullinen, naisia 5/13
+ Mukana muitakin kuin ”kovien” tieteiden edustajia
+ Liike-elämän asiantuntijuus ei ylikorostunut
+ Nimekkäät jäsenet tuovat uskottavuutta
+ Ulkopuolelta tulleet jäsenet voivat kuunnella opiskelijoita jopa herkemmin kuin yliopiston sisältä tulleet
+ Hallituksessa sentään on opiskelijajäseniä, toisin kuin säätiö-yliopistoissa
– Ei sisäistä tasakolmikantaa
– Vain kaksi opiskelijajäsentä
– Nuoria vähän
– Ulkopuolelta tulleille opiskelijoille tärkeät asiat vieraita
– Shellin hallituksen puheenjohtajalla ei ole välttämättä aikaa yliopistolle
– Ulkopuolelta tulleille iso haaste perehtyä kunnolla yliopiston asioihin
– Piispa yliopiston hallituksessa osalle outo ajatus
– Liike-elämän suuri vaikutus
Veera Luoma-aho
Kuva Sami Perttilä