02. joulukuuta 2016
Teksti: | Kuva: Meri Björn

”Mokailemiseen armollisesti suhtautumisesta puhuvat vain ne, jotka ovat myöhemmin menestyneet.”

Suomeen on tällä vuosikymmenellä rantautunut mokailuista puhuminen. Ilmiön on luonut start up -yhteisö: esimerkiksi Aalto-yliopiston kylkeen syntynyt Aalto Entrepreneurship Society lanseerasi vuonna 2010 Kansainvälisen epäonnistumisen päivän, jota vietetään joka vuosi 13. lokakuuta.

Päivän taustalla on monelle yritysmaailmasta tuttu ajatuskulku. Siinä onnistuneita innovaatioita on usein edeltänyt erilaisten mokien sarja, joka on voinut tyhjentää yrittäjän kassan ja häpäistä tämän täysin. Epäonnistuminen luonnollisestikin hävettää, eikä siitä siksi juurikaan puhuta. Mutta jos epäonnistumiset tehtäisiin näkyviksi, ehkä ihmiset oppisivat huomaamaan, että mokillakin on roolinsa. Vain kokeilemalla voi oppia, kuuluu opetus.

Tässä yhteydessä Suomea myös kernaasti moititaan. Mokien ylistyspuheessa juuri suomalaiset haluavat vaieta mokat kuoliaiksi, kun taas esimerkiksi Yhdysvalloissa flopit ja konkurssit nähdään normaaleina, yrittäjän elämään kuuluvina vaiheina.

 

On tietysti positiivista, että epäonnistumisista puhutaan enemmän. Valitettavasti mokailemiseen armollisesti suhtautumisesta puhuvat usein vain ne, jotka ovat myöhemmin menestyneet. Siis ne, joilla on varaa siitä puhua.

Kulttuuri on muuttunut vain vähän. Moka on lahja vain siinä tapauksessa, että sitä seuraavat edes jollain aikavälillä onni ja rikkaudet. Epäonnistumisen päivän uutisissa puhuvat Jari Sarasvuo ja peliyhtiö Supercellin tyypit – ihmiset, jotka nähdään nykyään ensisijaisesti menestyjinä. Niitä mokailijoita, jotka eivät onnistuneet, ei nosteta esille.

Tässä lehdessä yhden epäonnistumisen tarinan kertoo toimittaja Juuso Määttänen. Sivulta 28 alkava juttu mobiiliyhtiö Jollasta muistuttaa, että rikkoutuneet odotukset ovat ensisijaisesti kipeitä asioita eivätkä lahjoja. Jollaa ei ole juurikaan mediassa käsitelty sen jälkeen, kun alkuhype loppui.

 

Tarina, jossa vilpittömästi kaikkensa antanut yrittäjä epäonnistuu kaikesta huolimatta ei tietenkään ole kovin kiinnostava. Ennemmin se on surullinen ja lamauttava.

Silti puhuminen on paikallaan. Esimerkiksi Jollan tekijät etsivät uutta suuntaa ja aikovat kokeilla vielä kerran. Jos he eivät onnistu, he todennäköisesti tekevät jotain muuta.

 

P.S. Huomasitko, että Ylioppilaslehti on tehnyt ensimmäisen harppauksensa podcastien maailmaan? Seuraamme The Ulkopolitist -verkkolehden tekijöiden kanssa Yhdysvaltojen presidentinvaalin jälkeistä aikakautta, kun Donald Trumpin hallinto syntyy ja muotoutuu. Lue lisää verkkosivuiltamme osoitteesta ylioppilaslehti.fi!