”Eurooppa on eksistentiaalisessa kriisissä”, julisti Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker Euroopan parlamentin edessä Strasbourgissa syyskuussa.
Sanat eivät varmasti tulleet yllätyksenä kellekään. Nykyisenkaltainen unioni perustettiin vuonna 1993 Maastrichtin sopimuksen myötä ja kuten useilla 23-vuotialla, myös EU:lla on kasvukipuja.
Kesäkuussa britit äänestivät unionin ensimmäisen eron puolesta. Taloudelliset vaikeudet ja terrori-iskut ovat rapauttaneet yhteishengen ja optimisin. Unioni ja sen jäsenmaat kriiseilevät sekä identiteettiensä että sen kanssa, mitä haluavat tehdä isompana. Pelkästään unionin sisällä ideologiat vaihtelevat pohjoisen sosiaaliliberalismista idän kasvavaan autoritäärisyyteen. Eurooppaan on saapunut yli miljoona pakolaista ja siirtolaista, eikä kukaan oikein tiedä, mitä heille pitäisi tehdä. Kaiken lisäksi naapurissa on iso Venäjä, jota ilman emme voi olla, mutta jonka niskoittelun kanssa on vaikea elää.
Eurooppa on liittona tienhaarassa. Vaihtoehtoina ovat turhautuminen, hajoaminen ja Junckerin sanoin ”kollektiiviseen masennukseen vaipuminen” – tai sitten ryhdistäytyminen.
Eurooppa tarvitsee pelastajaa, ja se pelastaja löytyy Suomesta. Hänen nimensä on Aura Salla, 32.
”Tätä naista Katainen kuuntelee”, Aura Sallaa kuvaillaan iltapäivälehtien otsikoissa.
”Where there’s a will there’s a way”, Salla kuvailee itseään Instagramissa. Somessa Salla matkustaa Malagassa, Belgradissa, Casablancassa ja Balilla, ja syö juoksutreenin jälkeen marjamysliä Villeroy & Bochin lautasista.
Arjessa Salla nousi muutamassa vuodessa tuntemattomasta eurovaaliehdokkaasta komission varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen kabinetin viestintäpäälliköksi sekä Harvardin ja MIT:n vierailevaksi luennoitsijaksi. Viime kesänä hänet napattiin lounaalla ainoana suomalaisena puheenjohtaja Junckerin talliin, jossa hän vakiinnuttaa asemansa eurooppalaisen huippupolitiikan sisäpiirissä.
Siihen tarvittiin paljon kahvia, Karl Marx, Angela Merkel, Suomen ilmavoimat ja visio federalistisesta Euroopasta.
Aloitetaan kuitenkin kahvista.
”Tämä on jokapäiväinen pelastus.”
Salla nostaa termospullon pöydälle ja kaataa siitä kahvia Iittalan mustavalkoiseen Taika-mukiin. Työpöydällä lojuu vielä lukematon Michel Houellebecqin satiirinen romaani Alistuminen ja George Orwellin essee Why I Write. Työhuoneen nurkassa on kenkäkaappi, joka pursuaa vaihtokorkokenkiä.
Lukemaan Salla tuskin tauoillaan ehtii, sillä päivät komissiossa venyvät usein 12-tuntisiksi. Viimeiset kaksi vuotta ovat kuluneet näin:
Työpäivä alkaa puoli yhdeksän aikaan aamulla, kun Salla saapuu Brysselin Eurooppa-kortteliin kotoaan kivenheiton päästä. Hän kävelee komission kolossaalisen krusifiksinmuotoisen Berlaymont-rakennuksen juureen, kiitää ryhmäkuviin muodostuvien koululaisryhmien ja rynnäkkökiväärein aseistettujen sotilaiden ohi pääsisäänkäynnistä sisään turvatarkastukseen ja nousee rakennuksen 11. kerrokseen. Violetilla tehostevärillä koristeltu kerros on Suomen entisen pääministerin ja nykyisen komission varapuheenjohtaja Kataisen valtakunta. Kataisen kabinetti vastaa komission linjauksista koskien työtä, kasvua, investointeja ja kilpailukykyä.
Kataisen kabinetin viestintäpäällikkönä Salla kirjoitti puheet varapuheenjohtajan suuhun, valmisteli Kataisen puheenvuorot Strasbourgin täysistuntoja varten ja hioi tämän politiikan mukaiset lainsäädännöt niin pitkälle, että komission jäsenten täytyi käytännössä äänestää niistä vain kerran. Ainoa asia, johon Salla ei vaikuttanut, oli varapuheenjohtajan Instagram-tili.
Lokakuussa Salla nousi fyysisesti yhden ja henkisesti noin sata kerrosta ylemmäs Berlaymontin 12. kerrokseen. Komission ylimmissä kerroksissa päämajaa pitää komission puheenjohtaja Juncker, ja Salla ylennettiin puheenjohtajan alaisuudessa toimivan strategiayksikön viestintätiimin vetäjäksi. Hänen tehtävänään on raottaa komission työskentelyä peittävää byrokratiaverhoa ja tehdä Berlaymontissa tapahtuvaa päätöksentekoa avoimemmaksi suurelle yleisölle.
”Se, että suomalainen on sinne päässyt ja pärjännyt on hieno asia, sillä olemme niin pieni maa. Eurooppa on vielä fragmentoitunut”, Salla sanoo.
Hän uskoo, että jos tekee työtä jota rakastaa, ei tee elämässään päivääkään töitä.
”Silloin ei lasketa työtunteja, vaan jos aikaa riittäisi, niin voisin tehdä vielä enemmän. Minulle Eurooppa ja Euroopan kehittäminen on ehdoton intohimo”, hän sanoo.
Intohimo vaatii tosin kahvia. Jokaisena työpäivänä sitä kuluu termospullollinen. Haastattelupäivän aamuna kahvia piti keittää kaksi pannullista, sillä ensimmäinen meni hukkaan. Salla oli unohtanut lisätä keittimeen pannun, ja kahvit olivat tippuneet pitkin pöytää.
Lappeenrantalaisen yrittäjän ja aikuiskasvatustieteilijän lapsella on Euroopalle suuret suunnitelmat, sillä jos hän saa mitä haluaa, Sallan työn jälki näkyy yhtenäisempänä, vakaampana ja turvallisempana Eurooppana.
Euroopasta tuli Sallan päähänpinttymä jo lapsena.
”Mie olen miettinyt mistä se syntyy. En ole syntynyt diplomaattiperheeseen enkä ole asunut ympäri maailmaa. Olen syntynyt hyvin tavalliseen lappeenrantalaiseen kotiin. Miksi minusta tuli tällainen? Uskon, että sen koulutuksen ja sivistyksen kautta, mitä Suomi minulle tarjosi. Olin juuri oikeassa iässä oikeaan aikaan.”
Salla oli 11-vuotias, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin.
”Keskustelimme koulussa yhteisvaluutasta. Sen nimeksi piti silloin tulla ECU. Sain silloin myös elämäni ensimmäisen koiran. Nimesin sen valuutan mukaan sitten Ecuksi”, hän sanoo.
Ensimmäisen kerran Salla koki olevansa Euroopassa, kun hän oli 15-vuotiaana kielikurssilla Salzburgissa. Hän istui kahvilan terassilla, joi kahvia ja ajatteli, että tämä on nyt sitten sitä vanhaa mannerta.
”Kun oli samassa ryhmässä jokaisesta Euroopan maasta tulevan ihmisen kanssa, jossa kaikki ovat taistelleet samojen saksan akkusatiivien kanssa ja jutelleet ihan samoista elokuvista, tv-sarjoista ja kirjoista, niin se oli minulle herätys: nämä tyypit ovat ihan samanlaisia kuin minä.”
Samana vuonna Salla löysi itsestään kokoomuslaisen. Siihen vaikutti koulussa luettu Karl Marxin Pääoma.
”Mietin ihan konkreettisesti, mitä Marx sillä ismillään tarkoittaa. Sitten luin kaikkien puolueiden puoluekirjoja. Liityin kokoomukseen, koska minulle se oli Suomessa liberaalein puolue, jonka löysin”, hän sanoo.
”Äitini sanoi minulle, että tämä tulee aina olemaan ryppy meidän rakkaudessa. Hän on Tampereella 1970-luvulla sosiologiaa lukenut aikuiskasvatustieteilijä.”
Kokoomuksessa tärkeintä Sallalle oli sivistyksen ja liberalismin lisäksi se, miten yrittäjiin suhtauduttiin. Sallan isän yritys meni 1990-luvun lamassa konkurssiin, ja se realisoitui pienen lapsen arjessa puolitettuina pyyhekumeina ja vihkoina.
”Valitettavasti Suomessa ei ole liberaalipuoluetta. Se olisi varmasti miun oikea osoitteeni kaikin puolin. Olen kipuillut sen kanssa, että puolueeseeni kuuluu paljon arvokonservatiiveja. Se on vaikea paikka edelleen. Minusta on vaikea kuulua samaan puolueeseen ihmisten kanssa, jotka vastustavat vaikkapa tätä homoliittoasiaa.”
Salla on sotilasarvoltaan ilmavoiminen kersantti. Päätös mennä armeijaan oli itsestäänselvyys, jonka Salla julisti jo viidennellä luokalla englanninopettajalleen. Unelmana oli päästä lentämään Hornetia. Vuosi oli 1993, ja naisten mahdollisuus astua vapaaehtoiseen asepalvelukseen oli vielä muutaman vuoden päässä.
”Opettaja sanoi, että kuule, eivät naiset mene armeijaan. Sanoin, että kuule, minä menen. Vuosia myöhemmin lähetin hänelle sitten Tikkakoskelta postikortin.”
Hornetia Salla ei päässyt lentämään, mutta sai työskennellä salaus- ja radiolaitteiden kanssa sekä kiertää luolia ja maantietukikohtia. Asepalvelus oli Sallalle ”unelmien täyttymys”.
”On aivan eri asia puhua puolustuspolitiikasta, kun voi sanoa olevansa Suomen ilmavoimien kersantti ja palvelleensa Venäjän rajalla. Kuinka monella ammattisotilaallakaan on sellaista kokemusta? Meille suomalaisille on ainutlaatuista, että pääsemme näkemään, ettei Suomen ja Venäjän raja ole mikään kuollut raja.”
Armeijassa vierähti muutama vuosi, sillä Salla meni puolustusvoimille töihin, koska ei päässyt kouluun. Hän komensi miehistöjoukkoja päivisin ja pänttäsi poliittista historiaa avoimessa yliopistossa iltaisin. Yliopiston ovet avautuivat useamman yrityksen jälkeen vihdoin Turun yliopistossa.
Viimeisenä keväänä ennen valmistumistaan vuonna 2011 Salla pääsi Erasmus-ohjelman kautta vaihto-oppilaaksi Saksan Leipzigiin. Leipzig sulki monta ympyrää. Sotahistoriasta innostunut EU-intoilija pääsi entiseen Itä-Saksaan opiskelemaan EU:n kansantaloustiedettä. Ennen Saksojen yhdistymistä Leipzigin yliopisto kantoi Itä-Saksan aatteellisen isän Karl Marxin nimeä, ja se on myös Sallan poliittisen idolin Angela Merkelin alma mater.
”Siellä oli baariksi muutettu bunkkeri, jossa luki että Angela Merkel used to party here”, Salla muistelee.
”Tämä kaikki kuulostaa siltä, kuin olisin ollut ihan friikki 15-vuotiaasta asti”, hän sanoo ja nauraa.
Vuonna 2014 Salla oli valmis. Hän oli teroitellut kynsiään niin puolustusvoimissa, yliopistossa, entisessä Itä-Saksassa kuin EU-instituutioissa. Oli aika tehdä julkinen debyytti.
Salla asettautui ehdolle vuoden 2014 eurovaaleihin. Hänellä oli tutkinto kädessä, työkokemusta muutama vuosi ja ikää 29 vuotta. Takana oli myös varavaltuutetun paikka Helsingin kaupunginvaltuustossa. Ennen kaikkea Sallalla oli uskoa siihen, että hänellä on aito mahdollisuus päästä läpi.
”Siinä vaiheessa visioni oli kirkastunut ja tiesin, miten haluan Eurooppaa kehittää. Haluan tiivistää talous-, puolustus- ja ulkopolitiikkaa. EU toimisi aidosti, jos ihmiset oikeasti tajuaisivat, mitä täällä tehdään. Suoraan sanottuna olemme menneet perse edellä puuhun”, Salla sanoo.
Salla nosti yhdeksi eurovaaliteemakseen kenties ainoana ehdokkaana federalistisen Euroopan. Salla haluaa enemmän yhtenäisyyttä aikana, jolloin jäsenmaat kipuilevat sen kanssa, onko tämä liitto aidosti sitä, mitä alussa luultiin.
Federalistisella Euroopalla Salla tarkoittaa sitä, että EU muodostaisi tiiviin liittovaltion, jossa talous-, puolustus- ja ulkopolitiikka olisi keskitetty unionin päätöksentekijöille. Muu päätöksenteko jätettäisiin jäsenmaille.
”Me olemme lähteneet rakentamaan tätä ihan väärin päin. Meillä on lainsäädäntöä sellaisissa asioissa, jotka kuuluvat jäsenmaille. Sen sijaan meillä ei ole lainsäädäntövaltaa sellaisissa isoissa asioissa, joissa jäsenmaat nyt huutavat meitä apuun, kuten Ukrainan kriisissä tai pakolaiskriisissä. Nyt ihmiset kysyvät, että minkä takia EU ei tee mitään. No sen takia, että ette ole antaneet EU:lle valtaa sellaisissa asioissa.”
Kampanjansa alussa Sallalla ei ollut kuin opintolaina ja appivanhemmilta lainattu asuntoauto. Hän kiersi sillä ympäri Suomea kuukauden päivät, pesi hampaitaan huoltoasemilla ja soitteli Lappeenrannan yritykset läpi sponsorirahojen toivossa. Nuori, poliittisissa piireissä täysin tuntematon ehdokas onnistui lopulta keräämään 70 000 euron kampanjapotin ja noin 14 000 ääntä.
”Kukaan ei uskonut, että nuori nobody saisi niin paljon ääniä”, Salla sanoo.
Äänimäärä ei riittänyt kuin toiseen varasijaan, mutta kampanja huomattiin puolueen johdossa. Pian Katainen soitti ja pyysi Sallaa mukaan kabinettiinsa. Vuonna 2014 hän pääsi kuin pääsikin muuttamaan Brysseliin – omaan työhuoneeseen, suoraan vallan ytimeen. Kampanjaa varten otetun 20 000 euron lainan hän sai maksettua takaisin viime kesänä.
Junckerin alaisena Sallan työpäivät venyvät varmasti entisestään. Ensi vuonna käydään Ranskan, Saksan ja Alankomaiden parlamenttivaalit. Ranskassa ja Saksassa valitaan myös uusi presidentti, ja ranskalainen oikeistokonservatiivi Marine Le Pen on jo heilutellut ilmassa mahdollisuutta Brexitin kaltaisesta EU-erosta.
Komissio onkin Junckerin johdolla ryhtynyt päämäärätietoisesti EU:n yhdentäjäksi. Junckerin linjapuhe tulvi juuri niitä konkreettisia ehdotuksia Europan parantamiseksi: lisää investointeja nuoriin ja startuppeihin, pakolaiskriisin hillitseminen investoinneilla Afrikkaan, langaton internetyhteys koko mantereelle vuoteen 2020 mennessä sekä Euroopan yhteisen raja- ja rannikkovartioston perustaminen.
Sallan mukaan yhtenäisemmän Euroopan on helpompi istua samassa neuvottelupöydässä esimerkiksi Yhdysvaltojen kanssa. Kriisitilanteissa riittäisi, että neuvotteluihin lennätettäisiin Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini eikä yksittäisiä johtajia, kuten Angela Merkeliä tai Ranskan François Hollandea.
Junckerin toiveissa onkin saada Mogherinista koko EU:n ulkoministeri, joka neuvottelisi esimerkiksi EU:n Syyriaa koskevaa strategiaa.
”Eurooppa ja Euroopan unioni on ollut aina aika ajoin kriisissä. Kriiseistä on yleensä seurannut se, että Eurooppa on tiivistynyt. Se valinta on ihmisten, eikä Brysselin tai poliitikkojen. Meidän pitää päättää, haluammeko taklata maahanmuuttokriisiä yhtenäisenä alueena vai yksittäisinä maina.”
Rakennuksen ulkopuolelta kajahtaa musiikkia, ja helikopterit pörräävät taivaalla. Berlaymontin edessä on alkamassa mielenosoitus vapaakauppasopimus TTIP:tä vastaan. Komission päämajan eteen on pystytetty massiivinen puhallettava Troijan hevonen, ja melkein kymmenentuhatta mielenosoittajaa on sulkenut Eurooppa-korttelin katuja.
Aseistautuneet poliisit valvovat sekä katutasolla että suurissa pakettiautoissa. Vasta viime maaliskuussa aivan nurkan takana Maelbeekin metroasemalla ja Brysselin lentokentällä räjähti. Terrori-isku tappoi yli 30 ja haavoitti yli 300:aa.
Salla uskoo, että vihainen protestointi vapaakauppasopimusta vastaan johtuu siitä, ettei sopimusta olla ihan täysin ymmärretty.
Puolustajien mielestä sopimus toisi kipuilevalle mantereelle kasvua, työpaikkoja ja potentiaalia, kun eurooppalaiset yritykset pääsisivät Yhdysvaltojen markkinoille. Vastustajat pelkäävät sopimuksen antavan ylikansallisille yrityksille liikaa valtaa ja polkevan ympäristöä, työehtosopimuksia sekä ruuan laatua.
”Eihän kaupan sulkeminen ja rajoittaminen ole koskaan ollut hyväksi minkään maan tulevaisuudelle ja kasvulle. On parempi, että Suomi istuu neuvottelupöydissä Ranskan ja Saksan kanssa kuin että sinne ei päästäisi lainkaan”, Salla summaa.
Seuraaviin europarlamenttivaaleihin Salla lähtee ehdolle, jos kokoomus ottaa hänet listalleen. Ja miksi ei ottaisi? Salla on kuin puolueen johdon päiväuni: älykäs, vakuuttava, koulutettu ja puolustustahtoinen. Isänmaallinen, mutta kosmopoliitti. Substanssi edellä, mutta samalla helposti lähestyttävä lappeenrantalainen. Pitkä, vaalea, nuori ja kielitaitoinen.
Kuulostaa tutulta. Sallan ura on kulkenut samanlaisia polkuja Suomen entisen pääministerin Alexander Stubbin kanssa. Stubb opiskeli ja työskenteli EU-asioiden parissa vuosia ja nousi hieman yli kolmekymppisenä italialaisen komission puheenjohtaja Romani Prodin poliittiseksi neuvonantajaksi. Häntä pidettiin älykkäänä EU-asiantuntijana, joka toimi linkkinä Suomen ja mantereen välillä.
Vuoden 2004 alussa EU-nörtiksi itseään kutsuva Stubb päätti lähteä mukaan politiikkaan. Hän asettui ehdolle europarlamenttivaaleissa, ja keräsi vaalien toiseksi suurimman potin Suomessa: 115 225 ääntä. Neljä vuotta myöhemmin kokoomus kutsui Stubbin Brysselistä Helsinkiin ulkoministeriksi Ilkka Kanervan jouduttua eroamaan tekstiviestikohun takia.
”Kritisoin sitä, että ihmiset lähtevät tekemään eurovaaleja eduskuntavaalien esivaaleina. Ne ovat valtavan tärkeät vaalit. Minulle ei ole tullut mieleenkään hakea eduskuntavaaleihin, koska tämä on se joka minua kiinnostaa”, Salla sanoo.
Nyt Sallan tavoitteena on muuttaa Eurooppaa instituution sisältä käsin ja olla suomalaisille linkki komissioon. Veri vetää silti edelleen varsinaiseen politiikkaan virkamiestyön sijasta.
”Olin pohtinut, että Kataisen kauden puolessavälissä voisin tehdä jotain muuta. Tässä on vaikeaa tehdä mitään omaa politiikkaa. Tarvitsisin liikkumavaraa siinä, että pystyn herättämään keskustelua ja avaamaan EU-asioita Suomessa.”
Poliitikkona Salla haluaisi olla kuin Merkel – samalla asioihin äärimmäisen hyvin perehtynyt, päämäärätietoinen ja vakuuttava, mutta helposti lähestyttävä.
”Hyvä poliitikko pystyy vaikuttamaan virkamiehiin, jotka käyttävät valtaa.”
19 minuutin päästä Sallalla alkaa tapaaminen viereisessä rakennuksessa. Hän kaivaa käsilaukustaan ballerinat ja sujauttaa ne jalkaansa korkokenkien tilalle.
Mikä on Sallan unelma? Yhtenäinen Eurooppa, tietysti.
”En vielä tiedä, mitä polkuja tulen kulkemaan ja missä asemissa pääsen sitä tekemään, mutta se on se minun unelmani.”
Haaveita on tosin useita.
”Tavoitteenani on matkustaa kaikkiin maailman maihin, kiertää kaikki Euroopan keskitysleirit ja rakentaa yhtenäinen Eurooppa. Tätä ei kannata sanoa millään deiteillä, sillä se kuulostaa aika hurjalta.”
Sitten Salla katoaa puhallettavan Troijan hevosen taakse seuraavaan kokoukseen.
