28. huhtikuuta 2011
Teksti:

Kaksi näennäisesti vastakkaista ryhmää haikailee 1950-luvun Suomea. Yhtäällä tiedostavat kaupunkilaiset kokoontuvat iskelmätansseihin ja vaihtelevat taikinajuuria, toisaalla kristillisdemokraatit ja persut haikailevat paluuta kotirouvayhteiskuntaan.

Yhteistä ryhmille on se, että nostalgiasta huolimatta kummatkaan eivät olisi valmiita palaamaan 1950-luvun realiteetteihin. 1950-luvulla eläneet tietävät, ja me 1970-90-luvuilla syntyneet voimme päätellä, että elämä on nykyään hurjan paljon kivempaa. Se ei kuitenkaan estä kaipailemasta mystistä entisajan suomalaista.

Entisajan suomalainen on rehti, reipas ja kaunis ilman photoshoppia. 1950-luvulla mies on mies ja nainen ei ole mies. Entisajan suomalaisella on korkea moraali ja kristilliset arvot. Jostain syystä tätä perätöntä ajatusta entisajan suomalaisesta hellittelee jopa eduskunta.

Mtv3:n vaalikoneessa eduskuntapuolueiden puheenjohtajat ottivat kantaa väittämään ”moraalin ja perinteisten arvojen heikentyminen Suomessa huolestuttaa minua”. Enemmistö puoluejohtajista – kokoomuksen, demarien, persujen, kristillisten ja keskustan johtajat – oli samaa mieltä.

Miksi puoluejohtaja on ”huolissaan moraalin heikentymisestä”? Päivi Räsäsen kohdalla homma on selvä: häntä huolettaa, että homot voivat homostella vapaasti. Mutta miksi Jutta Urpilainen ja Jyrki Katainen ovat huolissaan? Miksi nykyajan suomalainen on heidän mielestään moraalittomampi olento kuin 1950-luvun suomalainen? Ihmeellistä kitinää aikana, jolloin ihmisoikeudet ovat paremmalla tolalla kuin koskaan historiassa, koiraa ei saa lyödä ja kotiväkivallasta joutuu käräjille.

Toivottavasti kyse oli vaalipuheesta. Eläkeläisiä tavataan mielistellä puhumalla nykyajan rappiosta, vaikka juuri he tietävät parhaiten, miten kurjaa Suomessa oli 1900-luvun alussa. Jos kyse ei ollut vaalipuheesta, tilanne on huonompi. Silloin hallituksen enemmistön muodostavat puolueet, joiden johtajat pitävät kansaa moraalittomana. Sellainen kansa tarvitsee lisää sääntöjä ja lisää valvontaa.

Jutussa Uhanalaiset menneisyyden jäänteet tarkastellaan katoamaisillaan olevia entisajan jäänteitä. Kuten korkeaa lapsikuolleisuutta, sotakor­vauksia ja 14 tunnin työpäiviä, suurinta osaa näistäkään 1900-luvun ihanuuksista ei jäädä kaipaamaan.

Maria Pettersson

Juttuun: Uhanalaiset menneisyyden jäänteet