26. huhtikuuta 2011
Teksti:

Helsingin yliopiston opiskelijoista 70 prosenttia kävi töissä syyslukukaudella 2010, käy ilmi Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiön Otuksen tuoreesta selvityksestä.
Reilu viidennes työssäkäyvistä teki yleensä alle kymmentuntista työviikkoa ja miltei yhtä moni alle 20-tuntista työviikkoa.
Kaikkiaan 86 prosenttia kyselyyn vastanneista oli tehnyt jossain vaiheessa opintojensa ohessa palkkatyötä. Vähän yli puolet, 57 prosenttia, oli työskennellyt koko ajan tai melkein koko ajan. Runsas neljännes eli 27 prosenttia opiskeli päätoimisesti eikä käy ollenkaan töissä.
Tärkein syy työssäkäyntiin oli toimeentulo. Muita syitä olivat kontaktit, mukavan elintason tavoittelu ja työkokemus.

Työtä tehneistä 60 prosenttia katsoi työskentelyn hidastaneen opintoja. Suoritettu opintopistemäärä laski työtuntien lisääntyessä johdonmukaisesti kaikilla muilla paitsi ensimmäisen vuoden opiskelijoilla.
Opiskeluvuosien alkuaikana työ sijoittui useammin palvelu- ja kaupan alalle, kun taas opiskeluvuosien myötä kasvoi todennäköisyys työskennellä hallinto- ja toimistoaloilla sekä tieteen, taiteen ja tekniikan aloilla.
Työssäkäynnissä oli isoja eroja tiedekuntien välillä. Yleisintä päätoiminen opiskelu oli matemaattis-luonnontieteellisessä ja eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa. Joka neljäs matemaattis-luonnontieteellisten alojen opiskelija ei ollut tehnyt töitä opintojen ohessa, kun taas valtiotieteilijöistä vain kuusi prosenttia kuului työtä tekemättömien joukkoon.

Opiskelijoiden tulevaisuudenodotukset olivat luottavaiset: yhdeksän kymmenestä piti mielekkään työn löytämistä todennäköisenä.
Sen sijaan vain harva eli 12 prosenttia piti todennäköisenä pidempiaikaista työttömyyttä. Joka toinen piti todennäköisenä, että omat työsuhteet tulevat olemaan enimmäkseen pätkätöitä. Käsitys yleistyi opiskeluvuosien myötä.
Kun opiskelijoilta kysyttiin, mitkä ovat tärkeimpiä syitä työmarkkinoilla menestymiseen, lähes yhdeksän kymmenestä vastasi aiempi työkokemus. Seuraavaksi tärkeimpänä pidettiin kontakteja ja osaamista. Tutkinto tuli vasta neljäntenä. Joka toisen mielestä paljon tai erittäin paljon merkitystä oli tuurilla.
Tutkimukseen vastasi yli tuhat  opiskelijaa, ja se tehtiin HYYn ja Palvelualojen ammattiliiton PAMin yhteistyönä.