03. huhtikuuta 2009
Teksti:

Mervi Hakoniemi, 29, on HYYn kehitysyhteistyön hankekoordinaattori.
Päivi Pulsa, 24, on Kansallisten ylioppilaiden hallituksen jäsen.

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta ohjaa 0,7 prosenttia eli noin 30 000 euroa toimintataloutensa budjetista kehitysyhteistyöhön. Päivi Pulsan mielestä raha ei saisi mennä suoraan budjetista. Mervi Hakoniemen mukaan budjettirahoituksessa toteutuu enemmistön toive.

Erä 1: Vapaaehtoisuus
MH: ”Opiskelijat antavat nollaseiskalla esimerkin Suomen valtiolle, joka on pyrkinyt samaan jo 1970-luvulta asti.”
PP: ”HYY esimerkkinä valtiolle on aika kunnianhimoinen tavoite. Tuskin muistetaan, että Suomi maksoi talvisodan sotakorvaukset ja HYY antoi 0,7 prosenttia kehitysapuun. Niin kauan kuin ylioppilaskunnassa on pakkojäsenyys ja eripuraa, ei voi tehdä noin kiistanalaisia asioita kuin luovutus suoraan budjetista.”
MH: ”HYY on demokraattinen instituutio, jonka edustajisto on valittu vaaleilla. Heistä suurin osa suhtautuu myönteisesti kehitysyhteistyöhön. HYY ei voisi tehdä mitään linjauksia missään asiassa sillä aina on joku, joka on eri mieltä.”
PP: ”HYYn taloudellisesta tilanteesta johtuen jokaisella sektorilla on tarkistettava rahan käyttöä. 30 000 euroa on paljon rahaa. Se pitäisi löytyä muualta kuin osin jäsenmaksuista koostuvasta budjetista. Avun tulisi perustua keräysvaroihin ja vapaaehtoisiin lahjoituksiin. Myös kehy-lounas voisi olla useammin.”
MH: ”Kaikki systeemit yhteiskunnassa eivät toimi vapaaehtoisuudella. Ihan yhtä hyvin voisin sanoa, että maksetaan vapaaehtoisuudella valtion työttömyysturvat. Ei siitä tulisi mitään. Ja 85 prosenttia rahoituksesta tulee joka tapauksessa ulkoministeriöltä.”

Erä 2: Avuntarvitsijat
PP: ”On hienoa, että jäsenmaksun yhteydessä voi maksaa kehy-avustusta. Siinä pitäisi olla mahdollisuus antaa vaikka enemmänkin. Emme me muuallekaan jaa rahallista tukea, esimerkiksi asunnottomille.”
MH: ”Helsingin asunnottomat ovat tässä keskustelussa melko epärelevantteja.”
PP: ”He ovat myös hädänalaisia ihmisiä, jotka tarvitsevat apua.”
MH: ”Heitä on Suomessa toki yllin kyllin. Mutta on epäinhimillistä verrata heitä kehitysmaiden tilanteeseen, joissa joka kolmas sekunti kuolee lapsi aliravitsemukseen.”
PP: ”HYYssä kehy voisi toimia valiokunnan sijaan järjestönä, joka tarjoaisi koulutusta ja informaatiota ja jonka kautta voisi toteuttaa avustusten hankintaa. Järjestössä jäsenenä olisivat vain sinne ilmoittautuneet, eivät kaikki.”
MH: ”Pitäisikö kaikki valiokunnat lopettaa? Kehy on samassa asemassa kuin muutkin, ja se on yksi suosituimmista valiokunnista. Kehitysyhteistyö on tärkeä asia Suomen politiikassa, niin miksei myös HYYn piirissä.”
PP: ”Tarja Halonen on sanonut, että kehitysyhteistyö on osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. HYY ei ole valtio, joten meidän pitäisi keskittyä sisäpolitiikkaan. En sano, että kehitysyhteistyöhön menee suunnattomasti resursseja, mutta resurssien pitäisi keskittyä opiskelijoiden aseman parantamiseen.”

Erä 3: Hyöty
MH: ”Kehitysyhteistyö on osa globalisaatiota. Kehitysyhteistyö nähdään usein negatiivisena asiana, aivan kuin se olisi meiltä itseltämme pois. Kuitenkin se lisää kansainvälistä turvallisuutta ja hillitsee hiv-epidemiaa, ja sehän on meille takaisinpäin. Ylioppilasliike on perustanut olemassaolonsa solidaarisuudelle ja tasa-arvolle. Miksi nyt kääntäisimme kelkkamme?”
PP: ”Nyt tuki menee suoraan paikalliselle kansalaisjärjestölle. Jos toimintaa kehitettäisiin niin, että harjoitettaisiin monenkeskistä yhteistyötä Naisten pankin, Kirkon ulkomaanavun ja SPR:n kanssa?”
MH: ”Se olisi ok, mutta miten se muuttaisi koko asian taustaa? On hirveän suuri resurssi, että teemme itse hanketyötä. Saamme paremman yhteyden paikallistasoon ja pystymme itse hallinnoimaan hankkeita. Tosi moni valiokuntalainen on sitä mieltä, että työssä saa hyvää käytännön kokemusta. Jos vain antaisimme jonkun toisen tilille rahan, niin se ei antaisi meille itsellemme mitään.”
PP: ”Jos mukana olisi suurempi yhteistyökumppani, hallinnointikuluihin, logistiikkaan ja korruptioon menisi pienempi osa.”
MH: ”HYYn kehitysyhteistyössä ei mene korruptioon sen suurempaa osaa kuin menisi jonkun muun toimijan kautta.”

Matti Markkola
Kuva Tiina Vanhatupa