Näin puhut tämän syksyn uutuuskirjoista, joita et ole lukenut.
Laura Gustafsson, Huorasatu
Into kustannus
”Laura Gustafssonin Huorasatu on ehdottomasti syksyn revittelevimpiä teoksia. Huorasatu tarkastelee liioittelevalla tavalla naisen luomiskertomusta. Kirjailija osoittaa poikkeuksellista kykyä kuvata epäoikeudenmukaisesti kohdeltuja naisia. Kaunokirjallisuuden, chick litin ja pornografian välimaastossa liikkuva teos tuntuu tänä lutkamarssien syksynä erityisen ajankohtaiselta.”
Jarno Mällinen, Kieroonkasvukertomus
Like
”Jarno Mällisen Kieroonkasvukertomus on ehdottomasti syksyn koskettavimpia teoksia. Kieroonkasvukertomus tarkastelee mustanpuhuvalla tavalla yksinäistä Tommia. Kirjailija osoittaa poikkeuksellista kykyä kuvata hyljeksittyä koulupoikaa. Tommin sinnikäs yritys päästä yhteyteen lajitoveriensa kanssa tuntuu tänä yksinäisyyden syksynä erityisen ajankohtaiselta.”
Pilvi Pääkkönen, Saako lähettää terveisiä?
Tammi
”Pilvi Pääkkösen Saako lähettää terveisiä? on ehdottomasti syksyn erikoisimpia teoksia. Saako lähettää terveisiä? tarkastelee raikkaalla ja ennakkoluulottomalla tavalla nykyrunoutta. Kirjailija osoittaa poik-keuksellista kykyä kuvata absurdia arkea. Pääkkönen väittää suurromaanin voivan koostua jo muutamasta lauseesta, mikä tuntuu tänä one-linerien syksynä erityisen ajankohtaiselta.”
Paula Holmiala, Musiikkitalo
Kirjapaja
”Paula Holmialan Musiikkitalo on ehdottomasti syksyn epäkiinnostavimpia teoksia. Musiikkitalo tarkastelee asiantuntevalla tavalla rakennuksen yksityiskohtia. Kirjailija osoittaa poikkeuksellista kykyä kuvata kiisteltyä monitoimitaloa. Info on samoissa kansissa kolmella kielellä. Arkkitehtuuriin ja designiin keskittyvä teos tuntuu tänä Musiikkitalon syksynä erityisen ajankohtaiselta.”
Milton Crawford, Krapularuokaa
Atena
”Milton Crawfordin Krapularuokaa on ehdottomasti syksyn käyttökelpoisimpia teoksia. Krapularuokaa tarkastelee ruokahalun herättävällä tavalla darrapäivän pelastamista. Kirjailija osoittaa poikkeuksellista kykyä kuvata kalorikkaita mättöjä. Kankkusia on Crawfordin mukaan kuutta lajia ja niistä jokaisen voi selättää oikealla ravinnolla. Itsehoito-opas tuntuu tänä kosteana syksynä erityisen ajankohtaiselta.”
Miikka Nousiainen, Metsäjätti
Otava
”Miikka Nousiaisen Metsäjätti on ehdottomasti syksyn odotetuimpia teoksia. Metsäjätti tarkastelee lohduttomalla, silti humoristisella tavalla kansallista traumaa: joukko-irtisanomisia. Kirjailija osoittaa poik-keuksellista kykyä kuvata pientä suomalaista. Kansainvälinen suuryhtiö ei ajattele pientä paikkakuntaa, vielä vähemmän yksittäistä ihmistä. Päähenkilö Pasi Kaupin epätoivoinen kamppailu ahneutta vastaan tuntuu tänä irtisanomisten syksynä erityisen ajankohtaiselta.”
Kari Hotakainen, Jumalan sana
Siltala
”Kari Hotakaisen Jumalan sana on ehdottomasti syksyn älykkäimpiä teoksia. Jumalan sana tarkastelee oivaltavalla tavalla länsimaisia yhteiskuntarakenteita. Kirjailija osoittaa poikkeuksellista kykyä kuvata kriisiytynyttä keski-ikäistä miestä. Investointipankkiiri Jukka Hopeaniemi matkaa Saariselältä Pasilaan yhdessä päivässä autonkuljettajan kyydissä. Yksityisautoilun suosiminen tuntuu tänä surkean junaliikenteen syksynä erityisen ajankohtaiselta.”
Tuomas Kyrö, Kerjäläinen ja jänis
Siltala
”Tuomas Kyrön Kerjäläinen ja jänis on ehdottomasti syksyn satiirisimpia teoksia. Kerjäläinen ja jänis tarkastelee yllättävällä tavalla Euroopan rikkaita ja köyhiä. Kirjailija osoittaa poikkeuksellista kykyä kuvata ajankohtaisia ilmiöitä ja jäniksiä. Pojalleen nappulakenkiä haluavan romanialaisen ja vainotun city-kanin yhteinen matka Suomen politiikan huipulle tuntuu tänä romanikeskustelun syksynä erityisen ajankohtaiselta.”
Anna-Leena Härkönen, Onnen tunti
Otava
”Anna-Leena Härkösen Onnen tunti on ehdottomasti syksyn herkimpiä teoksia. Onnen tunti tarkastelee koskettavan yksityiskohtaisesti vanhemmuutta. Kirjailija osoittaa poikkeuksellista kykyä kuvata onnetonta perheenäitiä. Kun omia lapsia ei ole lisää tulossa, päähenkilö Tuulan takaraivossa itää ajatus sijaislapsesta. Lisälapsien haaliminen tuntuu tänä yksinäisyyden syksynä erityisen ajankohtaiselta.”
Kalle Isokallio, Maailmanparantaja
Tammi
”Kalle Isokallion Maailmanparantaja on ehdottomasti syksyn sympaattisimpia teoksia. Maailmanparantaja tarkastelee ymmärtäväisesti yhden miehen kunnanpelastusta. Kirjailija osoittaa poikkeuksellista kykyä kuvata veijarimaisia säheltäjiä. Kun maailmaa ei voi yksin pelastaa, tulee seuraavana Nurmelan kunta. Teollisuusneuvoksen koiranhankinta tuntuu tänä syksynä erityisen ajankohtaiselta.”
Kirjamessut 27.-30.10.
