Rose-Marie Peake, 27, antoi tyttärelleen Inessalle nimen vallankumouksellisen naisen mukaan.
”Inessa Armand oli kiihkeä kommunisti, Moskovan vaikutusvaltaisin nainen ja Leninin rakastajatar. Lisäksi luin jostain, että hänellä oli jo siihen aikaan polyamorisia suhteita.”
Peakelle historia tarkoittaa kiehtovia tarinoita ja koskettavia ihmiskohtaloita.
”Paras historiantutkimus on narratiivista”, Peake sanoo ja huomauttaa, että 1800-luvun Englannissa historiankirjat olivat kaunokirjallisuutta. Esimerkkinä hyvästä historiankirjasta Peake mainitsee Mirkka Lappalaisen palkitun teoksen Maailman painavin raha.
Peakella on työn alla kaksi tutkimusta. Väitöskirja käsittelee ranskalaisen nunnan Louise de Marillacin mystiikkaa ja toimintaa 1600-luvulla perustetussa Laupeuden tyttäret -järjestössä, joka auttoi köyhiä, sairaita ja syrjäytyneitä. Viime kesänä Peake vietti kaksi viikkoa Pariisissa tutkien yhteisön arkistoja. Järjestöä vastapäätä sijaitsee Le Bon March, rikkaiden shoppailupaikka ja Pariisin vanhin tavaratalo.
Louise de Marillac oli aatelismiehen irtosuhteesta syntynyt avioton lapsi, jonka isä otti luokseen asumaan. Isän kuoltua suku alkoi syrjiä häntä, mikä herkisti nuoren naisen eläytymään kovaosaisten todellisuuteen.
Peake kuvailee väitöskirjaansa eettis-filosofis-historialliseksi sekoitukseksi.
”Laupeuden tytärten toiminta ei lähtenyt köyhien tarpeesta. Ihmisiä autettiin, jotta heidät saatiin vastaanottavaisiksi käännytystyölle. Olen pohtinut paljon auttamisen etiikkaa ja nähnyt tässä yhtymäkohtia myös nykypäivään.”
Luokkaerot toistuvat Peaken tutkimuksissa. Väitöskirjan ohessa hän työstää historiikkia ullanlinnalaisesta jugend-talosta, jossa asui helsinkiläisiä vaikuttajia. Kaupunginjohtaja Erik von Frenckell, joka toi olympialaiset Helsinkiin, osti talon vuonna 1919. Peakea kiehtoo varsinkin hänen tyttärensä Vivica Bandlerin tarina.
”Vivica Bandler oli Pohjoismaiden merkittävimpiä teatteriohjaajia. Hän asui koko ikänsä vanhempiensa kanssa, vaikka koki porvarilliset käyttäytymissäännöt ahdistavina. Vivica oli boheemi taiteilija ja biseksuaali, jolle hienostoelämä oli hänen omien sanojensa mukaan kultainen häkki.”
Peake on kirjoittanut myös talon palveluskunnasta ja vuokralaisista, mistä häntä on kritisoitu.
”Ajatellaan, etteivät piikojen tarinat kuulu hienoon historiikkiin. Mutta juuri palvelijat pitivät yllä sitä porvarillista loistokkuutta, josta nyt halutaan tehdä kivoja sohvapöytäkirjoja.”
Peake kiinnostui yhteiskunnallisista asioista varhaisteininä. Eläinrakas tyttö löysi Animalian ja ryhtyi kasvissyöjäksi. Näkemys laajeni ihmisoikeuksiin ja feminismiin.
”Nuorempana historiainnostukseni oli jonkinlaista eskapismia. Pakenin reaalimaailman epäkohtia menneisyyden tarinoihin. Silti päädyn aina tutkimaan samoja teemoja, jotka vaivaavat minua oikeassakin elämässä.”
Myös mieltymys vanhoihin rakennuksiin juontaa juurensa lapsuudesta. Peaken perhe asui Siltasaaressa jugend-talossa Paasitornin naapurissa.
”Kävimme ostoksilla Hakaniemen torilla ja kauppahallissa.”
Nykyisin Peake asuu tyttärensä kanssa Oulunkylässä. Hänen mielestään rumiksi parjatut, 1970-lukulaiset matalien laatikkotalojen lähiöt ovat pikemminkin viihtyisiä ja kodikkaita: talot ovat harvassa, joten alueella on paljon vihreyttä.
Peake kehittää naapuruston kanssa kotialueesta kylämäistä yhteisöä. Suunnitteilla on kyläjuhlia ja taideprojekteja.
Toinen tärkeä yhteisö Peakelle on Feministiäidit, joka kokoontuu Naisasialiitto Unionin tiloissa.Ryhmä on muun muassa lähettänyt parannusehdotuksia neuvolaoppaiden sisällöstä. Ryhmässä voi myös purkaa turhautuneisuutta lasten maailman kärjistyneitä sukupuolirooleja kohtaan.
”On järkyttävää, miten pienten tyttöjen suurin tavoite on olla prinsessa pinkissä mekossa. Eikä pojille tarjottu militaristinen, harmaanruskea maailma ole yhtään parempi.”
Kuka
Rose-Marie Peake, 27, tekee väitöskirjaa yleisen historian laitokselle 1600-luvulla Pariisissa eläneen nunnan Louise de Marillacin mystiikasta. Lisäksi hän kirjoittaa ullanlinnalaisen huvilan historiikkia.
Himottaa
”Naapuri.”
Kaduttaa
”Etten koskaan lähtenyt opiskelijavaihtoon.”
Kyrpii
”Apurahatta jääminen syksyn hauissa.”
Elina Loisa
Kuva Teemu Granström
