Takaikkuna: Räjähdys laboratoriossa

Takaikkuna-palstalla kurkistetaan Helsingin yliopiston historiaan.

T:Teksti:

|

K:K: Venla Helenius

Vuosien valmistelun jälkeen Helsingin yliopiston geeniteknologian instituutti päätti vuonna 1987 esittää uuden biotekniikan instituutin perustamista. Siellä oli määrä tutkia kasvimolekyylibiologiaa. Esitys meni läpi, ja pian yliopisto vuokrasi Helsingin Pitäjänmäestä tilan, jonne Paulon säätiö rakennutti tarvittavan laboratorion. 

Helmikuisena laskiaistiistaiaamuna vuonna 1991 tutkimustyö instituutissa oli jo täydessä vauhdissa. Vahtimestari Lars Brandt ja hänen tyttärensä Tiina olivat aloittaneet työnsä Karvaamokuja 3:n toisessa kerroksessa varhain aamulla. 

Lars Brandt käynnisti ensi töikseen autoklaavin eli kannella suljettavan paineastian, todennäköisesti steriloidakseen työinstrumentteja. Tiina Brandt, jonka tehtävä oli valmistaa laboratorioon elatusaineita eli pieneliöiden ja solujen kasvatukseen tarkoitettuja kasvualustoja, jäi humisevan paineastian kanssa samaan huoneeseen, kun isä Lars lähti auttamaan tohtorikoulutettava Johan Perästä muissa töissä. 

Avunpyyntö oli onni Lars Brandtille. Pian hänen lähtönsä jälkeen huoneessa räjähti. 

Autoklaavien lähettyvillä ollut Tiina Brandt paiskautui räjähdyksen voimasta lattialle. Hän oli toinen onnettomuudessa lievästi loukkaantuneesta työntekijästä. 

Onnettomuudessa oli ainekset myös tuhoisampaan lopputulokseen. Räjähdyksestä sinkoutui portaikkoon teräviä lasinpalasia, jotka jäivät törröttämään porraskäytävän seinään. Oli onni, ettei sinkoilevien lasinpalojen tielle sattunut ketään. 

Vaikka vakavilta loukkaantumisilta vältyttiin, laboratoriotilat kärsivät onnettomuudesta huomattavasti. Räjähdys tuhosi kolme lämpökaappia, sähköhellan, kylmäkaapin ja kylmähuoneen glykolilla toimineen jäähdytysjärjestelmän. 

Onnettomuuden syyksi paljastui myöhemmin painekattila, jonka Lars Brandt oli aamulla käynnistänyt. Autoklaavin höyrynkehittimen painekytkin ei ollut katkaissut lämmitystä eikä varoventtiili ollut toiminut oikein. Paine oli päässyt kasvamaan liikaa. 

Tapauksen jälkeen autoklaavien turvallisuusohjeet uusittiin kaikkialla Suomessa. Nykyisin kiinteistö ei ole enää Helsingin yliopiston käytössä, vaan siinä toimii Netcontrol-niminen energiateollisuusalan yritys. 

Lähteenä on käytetty emeritusprofessori Leevi Kääriäisen muistelmateosta Virustutkija Fabianinkadulta Viikin biokeskukseen vuosina 1958–2005.