Opetus- ja kulttuuriministeriö antoi maaliskuun alkupuolella suosituksen, jonka mukaan korkeakoulujen tulisi keskeyttää yhteistyö venäläisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Esimerkiksi uusia tutkimushankkeita ei käynnistetä, ja nykyiset hankkeet pyritään keskeyttämään. Suositus koskee myös Valko-Venäjää. Suosituksen takia useat tutkimushankkeet ovat jäissä.
Tutkijoiden keskuudessa ihmetystä on herättänyt Tampereen yliopiston linjaus, jonka mukaan tutkijoiden on katkaistava yhteydenpito myös yksittäisiin Venäjällä toimiviin tutkijoihin. Asiasta uutisoi Aamulehti 25. maaliskuuta.
Venäjän-tutkimusta tehdään Suomessa erityisesti Helsingin yliopiston alaisessa Aleksanteri-instituutissa. Instituutin johtaja Markku Kangaspuro kertoo, että tutkimusyhteistyön jäädyttäminen institutionaalisella tasolla oli ymmärrettävä ratkaisu ja nykyisessä tilanteessa ainoa vaihtoehto. Venäläisten yliopistojen rehtorien neuvosto oli maaliskuun alussa julkaistussa lausunnossa ilmaissut selvän tukensa ”erikoisoperaatiolle” ja presidentti Vladimir Putinille.
Kangaspuro on eri mieltä Tampereen yliopiston linjauksesta. Hän arvioi, ettei suurin osa alan tutkijoista Helsingin yliopistossa kannata yhteydenpidon katkaisemista.
”Tämä on ollut hankalasti tulkittavissa oleva asia, joka on edelleen hieman ilmassa, että miten tässä pystytään toimimaan. Olemme olleet ihmeissämme siitä, voisiko olla niin, että ohjeistus koskisi sitä, ettei voitaisi kommunikoida tai jatkaa harkiten tapauskohtaisesti yhteistyötä venäläisten tutkijoiden kanssa.”
Yhteydenpidon katkaiseminen heikentäisi entisestään suomalaisten tutkijoiden mahdollisuuksia analysoida Venäjän tilannetta.
Yhteydenpidon katkaiseminen heikentäisi entisestään suomalaisten tutkijoiden mahdollisuuksia analysoida Venäjän tilannetta. Myös venäläisille tutkijoille yhteydet länteen ovat merkittäviä tiedon saamiselle. Sodan alkamisen jälkeen Putin on rajoittanut tiedon leviämistä muun muassa lailla, jossa sodanvastaisen tiedon levittämisestä voi saada 15 vuotta vankeutta, sulkemalla sosiaalisen median alustoja ja pakottamalla riippumattomat mediat ulos maasta.
Kangaspuron mukaan Putinin autoritaarinen valta loppuu joskus väistämättä, ja sen jälkeiseen muutokseen vaikuttaa se, millaiset yhteydet toisinajattelijoilla, oppositiolla ja vallan piirissä olevilla on länteen ja millainen käsitys heillä on ulkomaailmasta.
”Jos katkaistaan tiedon kanavat oma-aloitteisesti, ei tiedetä, mitä venäläisessä yhteiskunnassa tapahtuu. Putin tekee sitä jo tarpeeksi. En ymmärrä logiikkaa, miksi pitäisi hieman ironisesti sanoen lähteä tukemaan Putinin politiikkaa.”
Venäläisten yliopistojen hallintoon on nimitetty ihmisiä, jotka ovat uskollisia Putinille. Monet tutkijat ja opiskelijat eivät kuitenkaan kannata Putinia, Kangaspuro arvioi. Tarkkoja määriä ei pystytä vahvistamaan, sillä väärien mielipiteiden ilmaisemisesta voi saada tuntuvan vankeusrangaistuksen. Siitä huolimatta 4 000 Moskovan yliopiston tutkijaa ja opiskelijaa allekirjoitti vetoomuksen sotaa vastaan. Myös mielenosoitusten osallistujista iso osa on nuoria opiskelijoita.
”En henkilökohtaisesti tunne yhtään venäläistä kollegaa, joka olisi sitä mieltä, että sota on hyvä juttu. Luulen, että tämä on pääsääntöisesti kokemus niiden joukossa, jotka yhteistyötä venäläisten kanssa tekevät”, Kangaspuro sanoo.
Myös Suomen Tiedeakatemiain Ihmisoikeuskomitea julkaisi torstaina lausunnon, jossa kehotettiin ”välttämään kategorisia ratkaisuja, joilla voi olla tarkoittamattomia seurauksia”.
”Ihmisoikeuskomitea katsoo, että yksilöiden kanssa tehtävää yhteistyötä voi monessa tapauksessa jatkaa tai jopa vahvistaa myös kriisitilanteissa. Kansainväliset verkostot ja yhteistyö voivat olla elintärkeitä totalitaarisissa ja kriisimaissa toimiville tutkijoille ja edellytys heidän kriittisen työnsä jatkamiselle”, lausunnossa todetaan.
”Jos Tampereen yliopiston tutkija tekee jotain, hän edustaa Tampereen yliopistoa.”
Tampereen yliopiston tutkimuksesta vastaava vararehtori Tapio Visakorpi kertoo, että heidän linjauksensa siitä, että tutkijoiden on katkaistava yhteydenpito venäläisiin instituutioihin ja niiden edustajiin on opetus- ja kulttuuriministeriön antaman suosituksen mukainen.
Kirjaimellisesti Tampereen yliopiston ohjeistuksessa sanotaan näin: ”Tampereen yliopiston resursseja ei voi käyttää venäläisten tai valkovenäläisten ja Venäjällä tai Valko-Venäjällä toimimisen hyväksi, vaan pakotteet koskevat kaikkea tällaista toimintaa. Näitä ovat esimerkiksi tutkijan tai työntekijän Tampereen yliopiston resurssilla tekemä työ sekä julkaisut venäläisten tai valko-venäläisten kanssa, jotka työskentelevät Venäjällä tai Valko-Venäjällä tai toimivat venäläisten tai valko-venäläisten organisaatioiden hyväksi tai käyttävät näiden organisaatioiden affilitaatiota.”
Visakorpi sanoo, ettei linjaus kuitenkaan estä tutkijoita olemasta yhteydessä venäläisiin kollegoihin yksityishenkilöinä.
”Tutkijat toimivat instituutiossa. Jos Tampereen yliopiston tutkija tekee jotain, hän edustaa Tampereen yliopistoa.”
Muutoksia linjaan ei ole suunniteltu, vaikka asiaa on kritisoitu tiedeyhteisössä. Tampereen yliopiston Venäjän kielen ja kulttuurin professori Sanna Turoma arvosteli päätöstä Aamulehden jutussa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston ylijohtaja Atte Jääskeläinen sanoo, että ministeriön antama suositus on ”kohtuullisen kirkas”. Institutionaalinen yhteistyö katkaistaan, mutta yksilöiden välinen yhteistyö voi jatkua. Ministeriön linjan mukaan yksittäiset tapaukset on tarkasteltava yksittäisinä. Korkeakouluilla on autonomia päättää omasta tulkintalinjastaan, Jääskeläinen toteaa.
”Kannustamme ihmisten väliseen yhteistyöhön.”
Ministeriön sivuilla usein kysytyissä kysymyksissä on kohta ”miten erotetaan toisistaan tutkijoiden välinen yhteistyö ja organisaatioiden välinen yhteistyö?” Vastaus kuuluu:
”Kun uusia hankkeita tai muuta uutta yhteistyötä ei aloiteta kumppaniorganisaatioiden kanssa, ei niihin sitä kautta liity myöskään uusia henkilöitä koskevaa yhteistyötä. Ilman rahaa tai hankkeita tapahtuva yksittäisten ihmisten yhteydenpito (people to people) on edelleen mahdollista.”
Tampereen yliopiston Visakorven mukaan heidän ohjeensa ei kehota jäädyttämään people to people -yhteydenpitoa, mutta yhteyttä ei voi pitää yliopiston edustajana. Visakorpi myöntää, että tulkinta voi olla vaikeaa, minkä takia tutkijat voivat kysyä neuvoa omasta tilanteestaan yliopistolta.
Jääskeläisen mukaan ministeriön linjauksen taustalla on hallituksen päätöksenteko. Myös korkeakoulut toivoivat kansallista linjausta. Taustalla vaikuttavat EU:n linjaukset ja pakotteet. Muun muassa energiateollisuuteen ja sotateknologiaan liittyvät tutkimushankkeet venäläisten tahojen kanssa on lopetettu, koska pakotteet kieltävät sen.
”Joillain aloilla tutkimuksen eteenpäin vieminen ja uuden tiedon luominen ovat sen verran tärkeitä, että niitä kannattaa edistää tiukoissa raameissa.”
Helsingin yliopisto ei aio tällä hetkellä tehdä yhtä jyrkkää tulkintaa suosituksesta kuin Tampereen yliopisto, kertoo tutkimuksesta vastaava vararehtori Jouni Hirvonen.
Käynnissä oleva yhteistyö voidaan tehdä loppuun, jos pakotteet eivät rajoita sitä. Uusia hankkeita ei kuitenkaan aloiteta. Hirvosen mukaan linjasta on keskusteltu yliopiston johdon, hallinnon ja tutkijayhteisön kanssa. Tapaukset pyritään ratkaisemaan yksilöllisesti.
”Joillain aloilla tutkimuksen eteenpäin vieminen ja uuden tiedon luominen ovat sen verran tärkeitä, että niitä kannattaa edistää tiukoissa raameissa.”
Jo pelkkä organisaatioiden välisen yhteistyön keskeyttäminen vaikuttaa merkittävästi tutkimukseen. Hirvosen mukaan Venäjään keskittyvä tutkimus on ollut Suomessa vahvaa. Avoimia kysymyksiä on edelleen paljon. Helsingin yliopisto on esimerkiksi tehnyt yhteistyötä Venäjän kanssa kansainvälisessä ilmakehätutkimuksessa, eikä tietoa siitä ole, mitä Venäjällä sijaitsevien tutkimusasemien tuloksille ja laitteille tapahtuu.
Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuron mukaan heillä on ollut käynnissä useita projekteja venäläisten tahojen kanssa. Kaikista ei ole vielä päätetty, katkaistaanko yhteistyö vai tehdäänkö hanke loppuun. On myös käytännön ongelmia. Esimerkiksi palkan maksaminen jo tehdystä työstä Venäjälle on tällä hetkellä vaikeaa.
Kangaspuron mukaan institutionaalisen yhteistyön katkaisemisen tiukka tulkinta tarkoittaisi sitä, etteivät tutkijat voisi saada materiaalia venäläisistä arkistoista. Myös mielipidetiedustelujen ja muiden yhteiskuntatieteellisten menetelmien käyttäminen hankaloituu tai muuttuu mahdottomaksi. Jäljelle jää avoin data – ja yhteydenpito venäläisiin tutkijoihin.
Kangaspuro nostaa esiin myös Pietarin eurooppalaisen yliopiston, joka tiukasti tehdyn linjauksen mukaan pitäisi rajata yhteistyön ulkopuolelle. Se ei kuitenkaan ole valtion yliopisto, vaan se saa rahoituksensa yksityisiltä toimijoilta. Kyseessä on liberaali yhteiskunta- ja humanistisiin tieteisiin keskittynyt yliopisto, jota Putin ja paikallishallinto ovat yrittäneet lakkauttaa jo pitkään. Yliopiston toiminnan jatkuminen muutama vuosi sitten vaati ison kansainvälisen tukikampanjan, Kangaspuro kertoo. Helsingin yliopisto ja Aleksanteri-instituutti ovat tehneet pitkään yhteistyötä Pietarin eurooppalaisen yliopiston kanssa.
”Onko nyt viisasta tällä historialla, että jätetään yliopisto ilman yhteyksiä. Se pelaa suoraan Putinin pussiin”, Kangaspuro sanoo ja toivoo, että yliopiston tapaus käsiteltäisiin erikseen.
Toisaalta talouspakotteet saattavat karkottaa rahoittajat, mikä ratkaisisi yliopiston kohtalon.
Helsingin yliopiston vararehtori Jouni Hirvonen ei ota kantaa Pietarin eurooppalaisen yliopiston tilanteeseen, mutta sanoo, että asiaa pitäisi miettiä tapauskohtaisesti. Hän huomauttaa, etteivät kaikki venäläisten yliopistojen rehtorit ole suostuneet allekirjoittamaan lausuntoa Putinin tukemisesta. Silti yhteistyö on jäädytetty kaikkien kanssa.
OKM:n ylijohtaja Atte Jääskeläisen mukaan on romanttinen ajatus, että Venäjän korkeakouluissa voisi avoimesti harjoittaa toisinajattelua. Hallituksen linjaa vastustaneita on painostettu, ja osa on lähtenyt maasta tai vaiennut.
Yhteistyön jatkumisen ajankohtaa Jääskeläinen ei halua arvailla. Siihen vaikuttaa myös Suomen ulkopoliittinen linja.
”Jos oletetaan, että Putinin valta jatkuu pidempään, meillä ja Venäjällä kasvaa tutkija- ja opiskelijasukupolvi, jolla ei ole mitään yhteyksiä toisiinsa.”
Kangaspuro uskoo, että linjauksia arvioidaan uudelleen vasta sodan päättymisen jälkeen. Vaikka sota päättyisi lähiaikoina, Putinin valtakausi ja tiukat lait todennäköisesti jatkuvat. Vararehtori Hirvonen epäilee, ettei yhteistyöhön palata kovin nopeasti, koska instituutiot tukevat mahdollisesti jatkossakin Putinin politiikkaa.
Tutkijayhteistyöllä on merkittävä rooli myös ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa, Kangaspuro sanoo. Sitä varten tarvitaan yhteistyötä Venäjän kanssa.
”Ilmastopaneelin mukaan ratkaisu on löydettävä 20–30 vuoden sisällä. Putin on vallassa vielä ikänsä puolesta 10–15 vuoden ajan.”
Siksi kaikissa toimenpiteissä yhteistyön ja yhteydenpidon rajoittamisessa pitäisi Kangaspuron mielestä käyttää harkintaa.
”Jos oletetaan, että Putinin valta jatkuu pidempään, meillä ja Venäjällä kasvaa tutkija- ja opiskelijasukupolvi, jolla ei ole mitään yhteyksiä toisiinsa.”
