Oikeustieteellisen tiedekunnan resurssit ovat Helsingin yliopiston niukimmat, selviää Ylioppilaslehden Helsingin yliopistolta saamista laskelmista.
Kun suhteutetaan oikeustieteellisen alan opetukseen käyttämä rahoitus läsnä olevien perustutkinto-opiskelijoiden määrään, oikeustieteellisellä on käytettävissä 2 699 euroa per opiskelija. Kaikkien alojen mediaani on 4 191 euroa per opiskelija.
Myös opetushenkilöstön henkilötyövuosina per läsnä oleva perustutkinto-opiskelija mitattuna oikeustieteellinen on tiedekuntien häntäpäässä. Oikeustieteellisellä on 45,2 opiskelijaa per opettajan henkilötyövuosi. Kaikkien tiedekuntien keskiarvo on 20 opiskelijaa per henkilötyövuosi.
Oikeustieteellisen tiedekunnan dekaanina tammikuussa aloittanut Johanna Niemi kertoo olevansa tietoinen siitä, että tiedekunta on Helsingin yliopiston heikoimmin resursoituja opiskelijoiden määrään suhteutettuna.
”Se on asia, jota yritän dekaanikaudellani muuttaa, mutta se ei ole helppoa.”
Niemen mukaan oikeustieteellistä on perinteisesti pidetty edullisena oppiaineena, jossa opiskelijat istuvat massaluennoilla, lukevat kirjoja ja tulevat tenttiin. Se on vaikuttanut myös rahoituksen saamiseen. Niemi pitää käsitystä vanhentuneena.
”Nykyaikaisessa käsityksessä juristin työ nähdään monipuolisena tehtävänä, jossa on osattava esiintyä ja vetää projekteja. Tällaisia valmiuksia pitäisi pystyä opettamaan, eikä se voi tapahtua suurissa opiskelijamassoissa.”
”Tällaisia valmiuksia pitäisi pystyä opettamaan, eikä se voi tapahtua suurissa opiskelijamassoissa.”
Ylioppilaslehti sai oikeustieteellisen opiskelijoilta juttuvinkkejä, joissa kerrottiin opetuksen ongelmakohdista. Osa opiskelijoista pitää opetusta riittämättömänä. Ongelmien syyksi koettiin heikot resurssit. Esimerkiksi graduseminaarissa ei ole saanut lainkaan ohjausta, ja kursseja on peruttu rahoituksen puuttumisen takia. Oikeusnotaari- eli oikeustieteiden kandidaatintutkinnossa suoritusmuodot ovat keskittyneet erityisesti korona-aikana monivalintatentteihin, eikä kursseilla ehditä käsitellä oikeustieteiden yhteiskunnallista ulottuvuutta.
Oikeustieteellisen tiedekunnan entinen dekaani, oikeushistorian emeritusprofessori Jukka Kekkonen tunnistaa alan opetuksen ongelmat. Hän on kritisoinut opetusta aktiivisesti jo pitkään.
”Meidän ylioppilaamme valmistuvat nyt heikommilla eväillä kuin kymmenen vuotta sitten.”
Kekkosen mukaan oikeustieteellinen on mennyt 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana kohti lakiteknistä opistoa, jossa ”pykäläjuridiikka” saa aiempaa enemmän painoarvoa oikeuden yhteiskunnallisten kontekstien kustannuksella.
Niemen mukaan syy on osittain siinä, että uutta lainsäädäntöä tulee koko ajan lisää, kun yhteiskunnassa sääntelyä lisätään. Juristin on opittava voimassa olevaa oikeutta. Tämä korostuu erityisesti kanditason oikeusnotaarin koulutuksessa.
Oikeustieteellisen opetusvaradekaani Jaana Norio myöntää, että oikeusnotaaritutkinnossa tenttejä on ”kohtuu tiuhaan”. Maisterivaiheessa muita suoritusmuotoja on enemmän.
Korona-aikana monivalintatenttien osuus on korostunut, kun pandemian alkaessa siirryttiin Moodle-tentteihin. Norio pitää monivalintatenttejä sopivana tapana mitata oppimista, jos kysymykset on laadittu hyvin.
”Kysymykset voivat näyttäytyä saivarteluna, mutta pointti voi olla, onko opiskelija ymmärtänyt jonkin ihan olennaisen asian.”
Hiljattain tiedekunta on linjannut, ettei pelkkiä monivalintatenttejä enää järjestetä. Kaikissa tenteissä on jatkossa oltava monivalintojen lisäksi myös kirjallinen kysymys.
Korona-ajan Moodle-tentit ovat johtaneet myös vilppiepäilyihin, joita on oikeustieteellisessä ollut yli kymmenen. Kaikkien vilppiin osallistuneiden suoritukset on hylätty, ja vilpistä on annettu myös kirjallisia varoituksia.
Viime vuosina tiedekunnassa on pyritty kehittämään pienryhmäopetusta. Suurin osa opiskelijoista ei ole kuitenkaan ollut tyytyväisiä siihen, kertoo oikeustieteellisen tiedekuntajärjestön Pykälä ry:n opintovastaava Antti Kaijansinkko. Pykälän syksyn 2021 opintokyselyssä alle 20 prosenttia vastaajista koki pienryhmäopetuksen tukevan oppimistaan.
Opiskelijat tekevät pienryhmissä tehtävän, usein käytännönläheisen tapaustutkimuksen, minkä jälkeen tehtävää käsitellään purkukerralla, joka kuitenkin toteutetaan yli sadan opiskelijan massaluentona. Tehtävästä ryhmä saa vain suullisen palautteen.
”Monet arvostavat pienryhmäopetuksen ideaa, mutta toteutus ei välttämättä ole ideaalien mukainen”, Kaijansinkko sanoo.
Hiljattain tiedekunta on linjannut, ettei pelkkiä monivalintatenttejä enää järjestetä.
Emeritusprofessori Jukka Kekkonen harmittelee, että Helsingin yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta on lakkautettu olennaisia aineita, jotka tuovat opetukseen laajempaa yhteiskunnallista kontekstia. Tällaisia ovat esimerkiksi naisoikeus, oikeustaloustiede ja oikeussosiologia.
Samalla tiedekunnassa on Kekkosen mukaan siirrytty yläastemaiseen lukujärjestykseen, jossa valinnaisaineita esimerkiksi valtiotieteellisestä tai humanistisesta tiedekunnasta ei ehdi opiskelemaan yhtä helposti kuin aiemmin.
”Hyvä juristi tuntee oikeusjärjestyksen, sen periaatteet ja arvopohjan syvällisesti sekä pystyy perehtymään yksityiskohtiin ja tekemään ratkaisuja. Huono juristi takertuu pykälämassaan, ja oppiminen jää puolitiehen”, Kekkonen selittää yhteiskunnallisen ulottuvuuden merkitystä juristille.
Kekkonen kertoo kuulleensa asianajotoimistoissa työskenteleviltä tutuiltaan, että yhteiskunnallisen ulottuvuuden kaventuminen näkyy jo osaamisessa.
”He kertovat, että Helsingin yliopistosta tulleet osaavat kapealta alueelta hyvin normimateriaalin, mutta eivät näe metsää puilta, koska heille ei opeteta konteksteja ja fundamentaalisia miksi-kysymyksiä: miksi muutetaan lakeja, kenen intressejä se palvelee, kohteleeko se ihmisiä neutraalisti.”
Monitieteisyyden ja yhteiskunnallisen ulottuvuuden puuttuminen ei ole Pykälän opintovastaavan Antti Kaijansinkon mukaan ollut erityisemmin esillä opiskelijoiden keskuudessa. Hän arvioi, ettei monitieteellisyys korostu perustutkinto-opetuksessa, vaikka tilanne vaihtelee hieman teemojen ja kurssien mukaan.
”Sikäli ollaan omalla hiekkalaatikolla tässä koulutuksessa.”
Pykälän syksyn opintokyselyssä hieman alle puolet vastanneista maisteriopiskelijoista toivoi laajempaa valikoimaa valinnaisista kursseista.
Dekaani Johanna Niemi kertoo, että lakkautettujen aineiden teemoja pidetään yhä tärkeinä, ja ne otetaan huomioon henkilöstöä rekrytoidessa. Niemi ei näe tilannetta yhtä synkkänä kuin Kekkonen. Teemoja käsitellään opetuksessa muiden oppiaineiden yhteydessä, mutta Niemen mukaan yhteiskunnallisen ulottuvuuden käsittely riippuu opettajasta.
Selvityksessä työnantajatahojen edustajat ja asianajotoimistot toivat esiin yhtenä kritiikin kohteena, että sääntelyn yhteiskunnallisen kontekstin ymmärtäminen on valmistuville juristeille tärkeää työelämässä.
Niemi oli mukana Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvin oikeusalan koulutusta arvioivassa selvityksessä, jonka loppuraportti julkaistiin viime syksynä. Selvityksessä työnantajatahojen edustajat ja asianajotoimistot toivat esiin yhtenä kritiikin kohteena, että sääntelyn yhteiskunnallisen kontekstin ymmärtäminen on valmistuville juristeille tärkeää työelämässä.
Tiedekunta aloittaa pian opetussuunnitelman laatimisen vuosille 2023–2026. Niemi sanoo, että kritiikki ja opiskelijoiden palaute aiotaan huomioida valmistelussa.
Niemen ja Kekkosen mukaan yhteiskunnallisen ymmärryksen puuttumisella on vakavia vaikutuksia myös oikeuslaitoksen toimintaan. Se näkyy tälläkin hetkellä oikeustapauksissa Suomessa.
Niemi nostaa esiin korkeimman oikeuden ratkaisun, jossa nainen tuomittiin hätävarjelun liioitteluna tehdystä tapon yrityksestä kahdeksi vuodeksi vankilaan, vaikka mies oli pahoinpidellyt naista ja heidän lapsiaan useiden vuosien ajan sekä uhannut tappaa naisen. Tapaus on ollut julkisuudessa sen jälkeen, kun presidentti Sauli Niinistö armahti naisen, ja tuomio muutettiin ehdolliseksi alkuvuodesta 2021.
”Se on esimerkki, joka on sinänsä juridisesti aivan hätävarjeluoppien mukainen. Tämä, kuten muutkin tapaukset kertovat, ettei oikeuslaitoksessa ymmärretä väkivallan dynamiikkaa.”
Niemi ja Kekkonen pitävät hyvänä esimerkkinä myös toimittaja Johanna Vehkoon kunnianloukkaustuomiota, jonka korkein oikeus kumosi tammikuussa.
Alemmat oikeusasteet olivat sivuuttaneet tuomion tuoneen Facebook-kirjoituksen kontekstin, ex-kaupunginvaltuutettu ja äärioikeistoaktivisti Junes Lokan poliittisen toiminnan.
”Oikeustieteellisestä valmistutaan keskiluokkaisiin ammatteihin. Jos ei ole ymmärrystä, millaisessa todellisuudessa valtaosa suomalaisista ja oikeuslaitoksen asiakkaista elää, niin kyllä yhteiskunta kovenee paljon”, Niemi sanoo.
”Meillä on loistavia opettajia, ja opiskelijat ovat huippuluokkaa. He ansaitsisivat paljon parempaa ja kunnianhimoisempaa opetusta”, Kekkonen sanoo.
Jutussa käytetyt luvut rahoituksesta ja henkilötyövuosista ovat vuodelta 2020.
