Kallion laella kasvaa korkeita taloja. Talon juurella ne näyttävät pilvenpiirtäjiltä. Eivätkä pilvetkään kovin paljon korkeammalla ole.
Taloja sanotaan kamerataloiksi, koska ne näyttävät kameroilta. Tai ovat ainakin kameran muotoisia. Ne ovat Pihlajamäen, helsinkiläisen lähiön, tunnusmerkki. Selän takana on toisenlaisia taloja. Pitkiä, satoja metrejä lamellia. Ne ovat ikään kuin muuri, joka suojaa kalliosta kohoavia tornitaloja. Pihlajamäki tunnetaan myös niistä.
Suoraviivaisten lamellitalojen edessä levittäytyy valtavia asfalttikenttiä, parkkialueita sadoille ja sadoille autoille. Lähiön tunnelma on voimakkaasti läsnä.
Sitten on ostoskeskus, sanomalehdistä tuttu. Sieltä on uutisoitu lukuisat taksiryöstöt, apteekkimurrot, autopalot ja elintapatyöttömien välienselvittelyt. Ostari on arkkitehtuurisesti arvostetun Pihlajamäen häpeä.
Ostoskeskus on jo sinänsä harhaanjohtava nimi kuvaamaan rakennusta, jonka liikkeistä suurin osa on kapakoita tai kebab-pizzerioita. Lähiötunnelma sen kuin vahvistuu.
Pitkänsillan eteläpuolella kasvaneelle Pihlajamäki voi olla lähes yhtä eksoottinen kohde kuin Tallinnan neuvostolähiöt. Mutta ei Pihlajamäki Kontulaa tai Myllypuroa voita, Jakomäestä puhumattakaan. Täällä ei ahdista.
Pihlajamäessä tunnelma on rento. Kauppakärryjä vetävät mummot, röökiä posket lommolla imevät teinit ja keskiolutpulloja korkkaavat työttömät näyttävät elävän Pihlajamäessä sulassa sovussa.
Toisin kuin 2000-luvun lähiöissä, Pihlajamäessä on väljää. Taloja ei ole vieri vieressä, vaan myös luonnolle ja ihmisille on annettu tilaa.
1960-luvulla rakennetun kaupunginosan suunnittelivat arkkitehdit Olli Kivinen, Esko Korhonen, Sulo Savolainen ja Lauri Silvennoinen. Melkein kaikki talot ovat valkoisia. Väri on tyypillinen 60-luvun arkkitehtuurille.
Erikoisuus on terassitalo, jonka jokaisessa asunnossa on kaksi kerrosta ja terassi. Taloa pidetään rakennustaiteellisesti merkittävänä.
Tässä se nyt on, Pihlajamäen arkkitehtuuripolku. Taloja, taloja, taloja ja niissä asuvia ihmisiä.
Sami Takala
Kuva Teemu Granström
Info
Pihlajamäen arkkitehtuuripolku
Mikä: Helsingin ensimmäinen arkkitehtuuripolku. Kävelyreitti, joka esittelee Pihlajamäen arkkitehtuuria.
Mitä: 1960-luvun kerrostaloja, kouluja ja ostoskeskus.
Miten: Rautatientorilta bussilla 71. Jää pois Pihlajamäen ostoskeskuksen pysäkillä. Jos olet epävarma, kysy apua kuljettajalta. Jos missaat pysäkin, voit ajaa päätepysäkillekin. Arkkitehtuuripolku on pitkä, ja sen voi aloittaa monesta kohtaa. Matka-aika keskustasta on puoli tuntia.
Koska: 24/7.
Kenelle: Arkkitehtuurista kiinnostuneille.
Kivaa: Turistina olemisen tunne.
Tyhmää: Samantyyppiset talot voivat alkaa tympiä.
