Mikä johtosääntö oikein on?
”Yliopiston toimintaohje. Se kertoo hallinnon rakenteen ja linjaa toimintaperiaatteet.”
Miksi sitä uudistetaan?
”Koska uusi yliopistolaki muuttaa monia asioita. Konsistorin tilalle tulee hallitus, jossa on ulkopuolisia jäseniä. Myös yliopiston taloudellinen asema muuttuu. Se voi jopa tehdä konkurssin.”
Miksi kenenkään pitäisi kiinnostua johtosääntöuudistuksesta?
”Johtosääntö vaikuttaa opiskelijan vaikutusmahdollisuuksiin ja arkeen mahdollisesti enemmän kuin yliopistolaki. Se määrittää esimerkiksi, miten helppo opiskelijan on vaikuttaa siihen, että joku kurssi on vuodesta toiseen huonosti järjestetty.”
Miksi uudistusta tehdään, vaikka laki ei ole valmis?
”On hyvä, että sitä on valmisteltu avoimesti ja ylioppilaskunta on päässyt vaikuttamaan siihen. Joissain yliopistoissa sanotaan, ettei luonnosta ole. Se ei ole mahdollista. Kyllä se on jossain pöytälaatikossa.”
Voiko yliopistolain epäkohtia korjata johtosäännöllä?
”Kyllä. Yliopistolakia on arvosteltu siitä, että talousnäkökulma ajaa yliopistoyhteisöajattelun ohi. Johtosäännössä on yllättävän paljon joustovaraa. On selkeä ero, lukeeko siinä `rehtori valitsee tiedekuntaneuvoston ehdotuksesta` vai `tiedekuntaneuvostoa kuultuaan`.”
Mitä HYY haluaa uudistukselta?
”No ainakin nämä kolme asiaa: Tasakolmikannan eli saman määrän opiskelijoita, henkilökunnan edustajia ja professoreja kollegioon, laitos- ja tiedekuntaneuvostoihin. On täysin käsittämätöntä, ettei kollegioon ole tulossa tasakolmikantaa! Suurimpaan osaan muita monialayliopistoja se tulee.
Toiseksi: ohjeistusta oppiaineille toimintatavoissa. Vaikka oppi-aineet ovat erikokoisia ja erilaisia, yliopiston pitää ohjeistaa ja velvoittaakin niitä. Luonnokseen on kirjattu, että oppiaineilla olisi opetusohjelmista vastaavat henkilöt, jotka voisivat koota valmistelevan elimen, jossa olisi myös opiskelijoita. Päätöksen pitäisi olla kolmikannan käsissä. Ei niin, että yksi henkilö voi päättää, ettei sellaista tarvita.
Kolmanneksi: opiskelijat mukaan professorien valinnan kaikkiin vaiheisiin. Luonnoksen mukaan he olisivat mukana vain kun opetustaitolautakunta arvioi opetusta ja kun nimityksestä päätetään tiedekuntaneuvostossa. Sinne tulevasta esityksestä poiketaan hyvin harvoin.”
Koska uusi johtosääntö tulee voimaan?
”Yliopiston uusi hallitus päättää johtosäännöstä syksyllä. Valmistelu on venynyt ikävästi yliopistolain valmistelun myötä. Toukokuun puolivälin jälkeen järjestöjen on hankala tavoittaa opiskelijoita. Silti juuri nyt on aika vaikuttaa!”
Mitä sitten tapahtuu?
”Samoin kuin yliopistolaki jättää joustovaraa yliopistoille, johtosääntö jättää sitä tiedekunnille. Kun tiedekunnat miettivät organisaatiotaan, kannattaa huolehtia opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuuksien säilymisestä.”
Ninni Lehtniemi
Kuva Tuomas Karppinen
HÄH?
Konsistori: Yliopiston korkein päättävä elin. Puheenjohtajana on rehtori. Jäseninä on viisi professorien, neljä muun henkilökunnan ja neljä opiskelijoiden edustajaa sekä yksi yliopiston ulkopuolinen jäsen. Uuden yliopistolain myötä nimi vaihtuu hallitukseksi, ja ulkopuolisten jäsenten määrä kasvaa. Rehtori toimii hallituksen esittelijänä, ja puheenjohtajana on ulkopuolinen jäsen.
Kollegio: Vaalielin. Asettaa kansleriehdokkaat, valitsee rehtorin, nimittää vararehtorit ja kutsuu yliopiston ulkopuolisen konsistorin jäsenen. Keskustelee muun muassa strategiasta. 130 jäsentä: 50 professoria, 40 muuta henkilökunnan jäsentä ja 40 opiskelijaa. Jatkossa kollegio valitsee kanslerin, hallituksen ulkopuoliset jäsenet sekä tilintarkastajat ja hyväksyy tilinpäätöksen. Uudessa kollegiossa on 50 varsinaista ja 50 varajäsentä: johtosääntöluonnoksen mukaan 20 professoria, 15 henkilökunnan jäsentä ja 15 opiskelijaa.
Tiedekuntaneuvosto: Tiedekunnan korkein päättävä elin. Valitsee laitoksen johtajan eli dekaanin ja varadekaanit tiedekunnan vakinaisten professorien joukosta. Tiedekuntaneuvostossa on 10, 18 tai 26 jäsentä. Professoreita 4, 8 tai 12, henkilökunnan jäseniä 3, 5 tai 7 ja opiskelijoita 3, 5 tai 7.
Laitosneuvosto: Ainelaitoksen korkein päättävä elin. Kolmannes edustuksesta professoreilla, kolmannes henkilöstöllä ja kolmannes opiskelijoilla.
