”Jaaha! Rouva siinä korvapuustilla!”
Jethro Rostedt, 44, saapuu Turun torin laidalla olevaan kahvilaan ja ottaa tilan heti haltuun. Hän voi olettaa, että kaikki tuntemattomat turkulaiset pullakahvittelijat tietävät, kuka hän on. Onhan Jetistä moneksi: hän on poliitikko, dokumentaristi, visailuisäntä, kiinteistönvälittäjä, ravintoloitsija. Ennen kaikkea julkkis. Turun kaduilta tuttu moottoriturpa.
Jos katsoo televisiota, niin tuntuu, että Rostedt voi tehdä mitä tahansa. Hän voi tehdä dokumentin romanikulttuurista. Hän voi juontaa Onnenpyörää. Hän voi tanssia ihan päin persettä ja kansa hurraa. Hän voi toikkaroida tunnin verran humalassa Janne Katajan kanssa Saksassa.
Tiskillä papatus jatkuu. Kassatyöntekijän huvittuneesta ilmeestä päätellen hän on nähnyt tämän show’n ennenkin. ”Ennen kuin edes kysyt, että tummaa vai vaaleeta, niin tummaa!”
”Ja ennen kuin edes kysyt, niin korvapuusti!”
No ei kai tässä kuule mitään kummempaa hei, Rostedtin kesä on mennyt tv-kuvauksissa. Hän on tehnyt ystävänsä ja Liike Nyt -puoluetoveri Hjallis Harkimon kanssa ohjelmaa Lisää löylyä, Hjallis ja Jethro!
Jaaha, miehet siinä saunassa!
Älä anna ohjelman nimen hämätä, sillä kahden ensimmäisen jakson perusteella ohjelmassa ei saunota ollenkaan. Vieraiden kanssa jutellaan ja puuhastellaan. Samu Haberin kanssa leikataan ja lopulta ei leikata nurmikkoa, Antti Rinteen kanssa fileoidaan kalaa, Jari-Matti Latvalan kanssa pestään Rostedtin auto, Katri Kulmunin kanssa siivotaan mansikoita.
Kaikkien kanssa heitetään tikkaa.
”Semmoista kivaa kesätekemistä”, Rostedt sanoo.
Ohjelmaidea oli Rostedtin, kuten monien muiden hänen televisiotöidensä kohdalla. Tarkoituksena on antaa ääni julkkiksille, jotka ovat joutuneet mediassa jonkin kohun keskelle. Rostedtin mielestä media on saanut kertoa oman versionsa, ja nyt vieraat saavat kertoa omansa.
Esimerkiksi Jari-Matti Latvalan kanssa keskustellaan hänen kiistoistaan verottajan kanssa. Verottaja on ulosmitannut Latvalan omaisuutta miljoonien eurojen arvosta, ja ohjelmassa nähdyn ralliautoilijan mielestä se on epäoikeudenmukaista.
Muita vieraita ohjelmassa ovat esimerkiksi Danny, Timo Soini, Robin, Pia Nykänen, Aku Louhimies ja Teuvo Hakkarainen.
Ohjelmassa Hjallis ja Jethro on roolitettu vanhaksi aviopariksi. Kaksi ensimmäistä jaksoa alkaa samalla tavalla: pojankoltiaiset laittavat ruokaa, mutta huonolla menestyksellä. Jethro unohtaa aina ostaa Hjallikselle kasvisruokaa. Toisessa jaksossa Jethro ei tiedä mikä -falafel on, vaikka sitä saa myös hänen omasta ravintolastaan.
Rostedtin mielestä ohjelmassa on ”saatanan kova kattaus”. Kulmuni saapui vieraaksi vain päiviä ministerieronsa jälkeen.
Kohuaiheiden kanssa oli kuulemma läheltä piti -tilanteita.
”Kun jutellaan Samu Haberin kanssa kokkelin käytöstä, niin on se aika saatanan kova juttu. Ja lehdistö kirjoittaa heti, että muistattehan, että Haber oli se, joka käytti sitä ja sitä Ruisrockissa. On ne vittumaisia tilanteita myös sille vieraalle.”
Mitään kokkelikeskusteluja ei jaksossa lopulta nähty.
”Mä olen niin vanha pieru, että en jaksa soimata tuollaista kokkelin käyttöä. Se on niin yleistä tuolla maailmassa. Uskallan väittää, että jos menet rockfestareilla backstagelle, niin siellä on pikkuisen muutkin kokeilleet.”
Teuvo Hakkaraisen kohdalla Rostedtia jännitti. Ei siksi, että Hakkarainen tuli suoraan Brysselistä ja hänelle tehtiin varotoimenpiteitä koronan varalta.
”Teuvolle nyt pitää tehdä varotoimet anyway.”
Hakkarainen on Rostedtin mielestä kuin Matti Nykänen.
”Sen imago on raiskattu ihan täysin ja siitä on tehty sellainen juntti, mitä se varmaan onkin. Mutta ei se ollut ollenkaan niin pökö kuin kuvittelin.”
Rostedt sanoo pelänneensä, että Hakkarainen alkaa huudella jotain rasisista, kuten n-sanaa.
”Sanoin, että et voi sanoa täällä noin. Huutelet niitä jossain muualla, niin pääsee leikkaaja helpommalla.”
Ohjelman kuvaukset ovat jo paketissa, ja Rostedtillakin jo ihan uudet tv-kuviot kehissä.
”Katsojat päättää, että onko hyvää vai näkemättä paskaa.”
Ennen kuin ehdin edes kysyä kysymystä loppuun, Rostedtilla on jo kertomus käynnissä.
”Se oli semmonen helvetinmoinen vahinko tiedäks.”
Vuosi oli 2008. Jethro Rostedt oli kiinteistönvälittäjä Turusta eikä kukaan tiennyt hänestä tuon taivaallista. Maailmaa ravisteli pahin talouskriisi pitkään aikaan, ja Suomi oli ajautumassa taas lamaan.
”Media paukutti, että nyt tulee niin jäätävä tilanne, että tästä ei yksikään firma selviä. Kauhistuin siihen malliin, että perkele tässä täytyy nyt jotain muuta keksiä.”
Rostedt näki MTV:llä mainoksen, että Hjallis Harkimo etsii Diili-ohjelmaan kilpailijoita. Pienissä punaviinitumuissa Rostedt lähetti ohjelmaan hakemuksen ja pääsi sisään.
Levoton hökeltäjä erottui kilpailijoiden joukosta ja Rostedtista tuli julkkis.
”Ihmiset soitteli, lähetti pullopostia, etanapostia, sähköpostia, twitterii ja twätterii.”
Ja kun Rostedt luuli, ettei julkisuus voi kasvaa tästä isommaksi, häntä kysyttiin mukaan Tanssii tähtien kanssa -ohjelmaan vuonna 2010.
”Se räjäytti potin. Puolitoista miljoonaa katsojaa. Uskallan väittää, että sen jälkeen ei Suomessa ollut kovin montaa ihmistä, jotka ei ois tiennyt mun nimeä.”
Rostedt sijoittui kisassa viidenneksi, vaikka tanssit menivät hänen omien sanojensa mukaan päin helvettiä.
Siitä alkaen Rostedt on saanut tehdä aika lailla mitä tahansa. Hän uskoo, että julkisuudessa ei oltu nähty aiemmmin hänenlaistaan ”pulleaa, hauskanpuoleista vinkuheinää”, joka on myös kiinteistönvälittäjä. Liikemies tanssikilpailussa oli uusi ja ihmeellinen juttu, Rostedt sanoo.
Tv-ohjelmiin Rostedt saa ideat sosiaalisesta mediasta.
”Mä teen aika paljon dokkareita, ja saan itse ne aika pitkälti keksiä. Se tulee siitä kun mä vaan tiedostan, että joku asia on päin helvettiä.”
Some ja siellä käytävä keskustelu saa Rostedtin kiehumaan.
”Ihmisten kannattaisi vähän miettiä ennen kuin painaa sitä jakamisnappia, ja jakaa jonkun saatanan Putinin trollin haista vittu -jutun tuonne.”
Rostedtin mielestä ihmisiltä voisi välillä ottaa jakamisnapin pois.
”Palautettaisiin ihmiset perusasetuksiin vaikka puoleksi vuodeksi, että ei jaeta mitään ennen kuin ymmärretään, mitä jaetaan.”
Tällä hetkellä Rostedt tekee dokumenttia Tinderistä ja nettideittailusta. Idea siihen syntyi dick piceistä. Rostedt näki sosiaalisessa mediassa naisten kirjoittamia kommentteja siitä, kuinka he saavat paljon peniskuvia Tinderissä.
”Laitoin kaikille näille naisille viestiä, että näyttäkää mulle ne kullikuvat, vai onko tämä joku veivaus. Yksikään ei näyttänyt!”
Rostedt halusi ottaa selvää, tuleeko kuvia tosiaan niin paljon. Tämä eetos kuvaa hyvin Rostedtin tv-työtä. Hän törmää johonkin asiaan, josta on itse kenties eri mieltä tai vähintäänkin epäilevä, ja käyttää televisiopersoonana mahdollisuutensa ja valtansa asian käsittelyyn julkisuudessa.
Romaneista hän halusi tehdä dokumentin siksi, että halusi tietää, kuuluuko heitä sanoa romaneiksi vai mustalaisiksi. Hän oli nähnyt asiasta kiistelyä sosiaalisessa mediassa.
”Kysyin 37:ltä eri tyypiltä, ja kaikki sanoi, että mustalainen. Joten sillä nimellä heitä kutsun, kun ovat itse näin toivoneet.”
”Ja toinen vastaava dokkari oli Turun somalit. Se lähti yksinkertaisesti siitä, kun joku väitti Twitterissä, että ei työllisty ja saa asuntoja. Mä ajattelin, että mistä perkeleestä se johtuu.”
Ennen kuin mieleesi tulee edes kysyä, Jeti on jo kysynyt ja vastannut.
Haastatteluhetkellä Tinder-dokumenttia on kuvattu noin viikko. Rostedtin mielestä deittisovellus pilaa koko seurustelukulttuurin.
”Se on rakennettu peliksi, ja ihmiset ei taida ymmärtää sitä. Se perustuu koukuttavuuteen. Aina kun swaippaat vasemmalle, niin siellä voi olla vielä paremmat tissit ja perseet ja komeemmat miehet.”
Rostedtin mielestä se vääristää deittailua samalla tavalla kuin porno seksiä.
”Se muokkaa ihmisten käsityksiä, että mitä se rakastelu on. Miehet kuvittelee, että naisen pitäis olla ihan vimpan päälle ja kaikki temput osata. Ja naiset kuvittelee, että sua tulee joku pronssinen äijä rakastelee firenzeläisen hotellin katolla 24 tuntia.”
Tätä Rostedt on. Hän sanoo olevansa aina samanlainen, oli kamera käynnissä tai ei. Suodatinta ei ole ja usko omiin mielipiteisiin on vahva.
Rostedt loi dokumenttia varten oman Tinder-profiilin, jota ei tosin saa kuvata, koska se on tällä hetkellä tuotantoyhtiön omaisuutta.
Hävyttömiä viestejä hän sanoo saaneensa itsekin.
”Terveisiä vaan rouvalle sinne Ideaparkin suunnalle, joka lähetti kuvan omasta rämemajavastaan.”
”Mutta ei mua mitenkään erityisesti ole ahdisteltu. Jos mä olen käskenyt jonkun suksia helvettiin, niin kyllä se on myös suksinut.”
Turun tori on remontissa kolmatta vuotta ja Rostedtia vituttaa.
Hän istuu ensimmäistä kautta Turun kaupunginvaltuustossa. Eduskuntaan Rostedt ei ole halunnut lähteä, koska se olisi jo kokoaikainen työ. Nyt kokous on vain kerran kuukaudessa.
Turkuun on valmistumassa toriparkki, joka oli Rostedtin mielestä helvetin hyvä idea 20 vuotta sitten.
”Jos mä tiivistän, niin oksennushissi tämä on.” ”Katso mitä tahansa keskieurooppalaista kaupunkia, ei sinne vittu autolla tulla. Meillä on Turussa mennyt kaikki päi
tulla. Meillä on Turussa mennyt kaikki päin persettä. Toivoa sopii, että linja muuttuis.”
Rostedt on huolissaan myös ilmastonmuutoksesta, vaikka hänen mielestään Suomessa siitä keskustellaan liikaa siihen nähden, mitä Suomi voi tehdä.
”Onhan se nyt selvää, että jos Irakissa on 15 senttiä lunta ja Suomessa jouluna kahdeksan astetta lämmintä, että jokin muuttuu.”
Hänen mielestään pahin moka oli, että ”persaukiset päästettiin lentämään”.
”99 eurolla pääset johonkin Puolaan ja takaisin. Samalla jeesustellaan, että joo minä kompensoin kolmella eurolla jotain hiilinielua. Sehän on härskiyden huippu!”
”Tommonen lento Puolaan pitäis maksaa neljä tonnii. Johan lentäminen vähenis mukavasti.”
Rostedt ajattelee, että hän puhuttelee kansan syviä rivejä. Siksi häntä pyydettiin klassikko-ohjelma Onnenpyörän juontajaksi. Hän edustaa mielestään tavallista suomalaista miestä – joskin rahaa taitaa olla enemmän kuin keskivertosuomalaisella – ja siihen perustuu hänen suosittuutensa.
”Ei osata tanssia, välillä viina maistuu, tulee sammakkoa suusta, mennään perse edellä puuhun ja välillä ajokorttikin lähtee.”
Suomalainen saa menestyä, kunhan myös epäonnistuu riittävästi.
Rostedtin parikymppinen poika Jerome on myös läsnä haastattelussa. Hän istuu hiljaa viereisessä pöydässä. Siinä mielessä omena ei ole pudonnut kauas puusta, että se on vierinyt töihin samaan kiinteistönvälitystoimistoon.
Mutta isän levottomuus ei ole periytynyt. Jerome pohtii, että koska isä hyörii ja pyörii, hänen on ollut pakko ottaa yhdessä veljensä kanssa rauhallisempi rooli.
Selostajalegenda Antero Mertaranta tulee kahvilaan. Jetin lause keskeytyy ja hakeutuu uuteen kohteeseen kuin lämpöohjus:
”Morjes! Oleksää menos kans wingsei syömään?”
Kutsutaan sitä vaikka intuitioksi, ja ehkä myös impulsiivisuudeksi. Se ohjaa Jetiä myös muissa bisneksissä. Sitten lisätään joukkoon ripaus pientä laitamyötäistä.
Reilu vuosi sitten hän perusti Turkuun yökerhon, koska ”pyöri kaupungilla hirveessä kaasussa ja jatkopaikkaa ei ollut missään”. Tilanteen piti muuttua, joten yökerhohan sitä sitten perustettiin.
Viime vuoden lopussa hän avasi Tallinnaan omaan kebabravintolan. Resepti idean syntymiseen oli tuttu.
”Tulin kolmen aikaan teatterista, kauheet tumut päällä ja nälkä kuin perkele eikä kebabbii missään! Ajattelin, että tämä täytyy muuttaa.”
Nyt Jeti’s Kebab on avannut ravintolan myös Turkuun. Hyppäämme torin vierestä Rostedtin autoon ja ajamme parin korttelin matkan ravintolaan. Miehellä on kiire videopalaveriin, ja sadan metrin matkalla Rostedt saattaa joutua poseeraamaan sanojensa mukaan viidessä selfiessä.
Ravintolan ruokalistaa ei tarvinnut kauaa suunnitella. Laitettiin kaikkiin annoksiin vain Jeti.
Listalta löytyy Pikku-Jeti, Jeti, Iso-Jeti, Macho-Jeti, Iso Macho-Jeti, Supermacho-Jeti uutuus!, Aura-Jeti, Iso Aura-Jeti, Vegejeti, Jetifel.
Kyllä, täällä falafelit ovat jetifelejä.
Meneekö intuitio joskus päin helvettiä?
”No viime vuonna ostin ostoskeskuksen Savonlinnasta. Sitä ois voinut vähän miettiä.”
