Kuka: Niina Hämäläinen, 45
Titteli: FT, tutkija
Laitos: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Työnkuva:Avoin Kalevala -hankkeen vetäjä, tutkija
Tätä et tiennyt: Omistaa 10 erilaista peruukkia
Kalevalan Aino-runoissa nuori neito luvataan vaimoksi vanhalle Väinämöiselle. Aino ei suostu avioliittoon, vaan hukkuu ja muuntuu kalaksi.
Akseli Gallen–Kallelan Aino-triptyykistä keskusteltiin viimeksi #metoo-ilmiön alkumetreillä vuosi sitten: taulussa nähtiin vanha setä häiritsemässä nuorta naista. Kalevala-tutkija Niina Hämäläinen tulkitsee Ainon tarinan toisin.
”Runohan on emansipatorinen!”
Hämäläisen mielestä Kalevalan Aino-runossa on kyse nuoren naisen valinnasta: Aino kieltäytyy esimodernista avioliitosta ilman tunteita ja valitsee sen sijaan modernin vaihtoehdon.
Hämäläinen innostui kansanrunoudesta jo opintojensa alussa Turun yliopistossa 90-luvun puolivälissä. Nuori folkloristiikan opiskelija osallistui silloin ”Kalevalan ja antiikin myytit suomalaisessa kirjallisuudessa” -luennolle.
”Se jotenkin kolahti tosi voimakkaasti”, Hämäläinen muistelee.
Opiskeluvuosien jälkeen hän muutti Keski-Eurooppaan, mutta kiinnostus Kalevalaan ja kansanrunouteen jäi. Väitöstutkimus, joka käsitteli lyyrisiä kansanrunoja ja niiden merkitystä osana Kalevalaa syntyi ulkomailta käsin. Viisi vuotta sitten Hämäläinen palasi Suomeen ja työskentelee nyt tutkijana Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa.
Hämäläisen luenta Ainosta on osa Avointa Kalevalaa, joka ilmestyy alkuvuodesta 2019. Hämäläisen johtamassa hankkeessa laaditaan digitaalinen, kaikille avoin kriittinen editio kansalliseepoksestamme. Siis mikä?
”Kriittinen editio tarkoittaa sitä, että Kalevalan tekstiä avataan tieteellisesti kommentoiden.”
Editioon laaditut kommentit taustoittavat ja selittävät laajempia runokokonaisuuksia, kuten Ainoa ja Väinämöisen syntymää, tai esimerkiksi Kalevalan syntyä ja siihen vaikuttanutta aatehistoriaa. Sananselityksillä selvennetään nykylukijalle tuntemattomia sanoja, nimiä tai taivutusmuotoja, sellaisia kuin vaka, Pohjola, muju tai lautua.
Kriittiseen editioon kuuluu myös Kalevalan käsikirjoitus Elias Lönnrotin selitysten kera. Näin Avoin Kalevala valaisee sitä, kuinka -Lönnrot on rakentanut Kalevalan.
”Avoin Kalevala on avaus, jonka kautta ihmiset voisivat ymmärtää Kalevalan moninaisuuden: se ei ole pelkästään kansalliseepos, kansanrunoihin pohjautuva tai suullis-kirjallinen, vaan myös 1800-luvun teos, Lönnrotin teos, myyttinen ja moderni samanaikaisesti.”
Lönnrot otti Kalevalan avulla osaa vuosisatansa ajankohtaisiin keskusteluihin kansalaisuudesta, kielestä, tunteista ja porvarillisen ydinperhekäsityksen synnystä. Avoin Kalevala osoittaa, kuinka Lönnrot yhdisteli toisiinsa erilaisia runoja ja laajempia temaattisia kokonaisuuksia.
”Nämä olivat ideologisia valintoja, joilla Lönnrot ohjasi Kalevalan luentaa ja vastaanottoa tiettyyn suuntaan.”
Hämäläisen mukaan tuo suunta oli 1800-luvulla syntymässä olleen modernin yhteiskunnan tuottaminen, kuten jo mainittu uudenlainen avioliittokäsitys. Ainon hahmolle löytyy vastineita kansanrunoista, joissa metsässä vietelty tyttö on menettänyt neitsyytensä ja siten mahdollisuuden avioliittoon. Lönnrot lähestyi omalla versiollaan lukijoitaan, aikansa sivistyneistöä: hänen versiossaan korostuivat Ainon valinta ja tunteet.
